SAIMAAN JÄRVILOHEN alamittarajan nostamisesta on viritelty keskustelua. Alamitta halutaan nostaa nykyisestä 50 sentistä 60 senttiin.
Järvilohen virallinen alamitta on 40 senttiä, mutta Saimaan kalastusalueet Joensuusta Lappeenrantaan ovat vuosien aikana nostaneet rajan 50 senttiin. Pohjois-Karjalassa on jo aloitettu alamitan nosto 60 senttiin.
JÄRVILOHET saavuttavat sukukypsyyden aikaisintaan 60-senttisinä. Tämä on keskeinen peruste alamittarajan nostolle.
– Alle 60-senttinen järvilohi on vasta parhaan kasvunsa vaiheessa. Ei ole järkeä kalastaa järvilohta vielä silloin, kun kasvu on voimakkaimmillaan, erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta perustelee.
40- ja 50-senttisistä järvilohista ei paljon saalista kerry.
Piironen kertoo, että 40-senttinen järvilohi painaa puolen kilon kahta puolta. 50-senttinen järvilohi on 1-1,2-kiloinen, kun taas 60-senttisellä on painoa 1,8-2,2 kiloa.
SUUR-SAIMAAN kalastusalueella 50 sentin alamitta on ollut voimassa 2000-luvun alusta lähtien.
Kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta kertoo, että monet uistelijat noudattavat jo nykyään 60 sentin alamittarajaa.
Kalastusalueen puheenjohtaja Juhani Kiisseli kannattaa alamitan nostoa 60 senttiin. Kyse on nyt siitä, miten asia hoidetaan.
Kiisseli kertoo, että kalastusalueen vuosikokouksessa huhtikuun lopulla pohditaan sitä, päättääkö kalastusalue 60 sentistä vai odotetaanko asiassa valtakunnallista päätöstä.
LAPPEENRANNASSA järjestettiin loppusyksystä järvilohiaiheinen kokous.
Osanottajat pitivät parempana, että maa- ja metsätalousministeriö päättää alamitan nostamisesta kerralla koko Saimaalle kuin yksittäiset kalastusalueet.
Kalastuslain kokonaisuudistus on vasta alussa, joten alamitta-asioita ei ole juuri käsitelty. Näin kertoo ylitarkastaja Roni Selén maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistatalouden osastosta.
Selénin mukaan työryhmässä on pohdittu vasta sitä, kirjataanko alamittarajat lakiin vai asetukseen ja voiko kalastusalue tulevaisuudessa antaa laista tai asetuksesta poikkeavia alamittarajoja.
Saimaan järvilohikannan parantamiseksi laadittiin 2000-luvun alussa järvilohistrategia. Sen yhtenä tavoitteena on alamittarajan nostaminen 60 senttiin.
SAIMAAN JÄRVILOHI
– Lohesta tavataan kahta ekologista muotoa: merilohi ja järvilohi. Saimaanlohi on Suomen ainoa järvilohi.
– Merilohi tekee merivaelluksen ja kutee mereen laskevissa joissa. Järvilohi viettää koko elämänsä makeassa vedessä. Se vaeltaa järvissä ja kutee niihin laskevissa joissa.
– Vuoksen vesistössä elävän saimaanlohen kanta on uhanalainen.
– Kanta on viljelyn ja istutusten varassa. Saimaanlohen luontaiset kutujoet ovat voimatalouden käytössä.