Categories
Artikkelit

Koulutetun väestön kotinurkilla korkeimmat tulot

Taipalsaari, Pyhtää ja Ruokolahti johtivat tuloissa lamaan lähdettäessä. Maaseudun rahatulo on alhainen, mutta lamassa vakaa.

VAIN MUUTAMA kaakkoissuomalainen kunta pääsee väestön tulotasossa maan keskiarvon yläpuolelle.

Useimmat jäivät jo laman kynnyksellä vuonna 2008 lasketuissa tuloissa enemmän tai vähemmän muuta maata jälkeen.

Etelä-Karjalan liiton tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen löytää kaksi selkeää syytä tulotason poikkeamiselle maan keskiarvosta. Ne ovat koulutusaste ja työttömyys.

— Mitä korkeampi koulutusaste, sitä enemmän keskimäärin tienaa.

Hyvä koulutustaso näkyy kaupunkien ympäryskuntien tuloissa.

Selkeä ykkönen on Taipalsaari, jonne on virrannut korkeasti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien vanhempien perheitä.

— Vanhemmat käyvät koulutusta vaativassa työssä kaupungissa.

Siellä, missä on alhaisemmin koulutettua väestöä, on enemmän työttömyyttä.

IIVANAINEN EI USKO tämänhetkisen taantuman näkyvän suoraan väestön käytettävissä olevia tuloja kuvaavissa tilastoissa.

Siihen auttavat aluksi yhteiskunnan tulonsiirrot. Sen sijaan kuntien alueella tapahtuvaa tuotantoa mittaavissa tilastoissa lama näkyy.

Taantumassa vakaimmassa asemassa on maaseutu, sillä suhdanteet kohtelevat maataloutta hellemmin kuin teollisuutta ja palveluja.

Kymenlaakson liiton suunnittelujohtaja Ari Pietarinen kertoo, että kotkalaisten ja haminalaisten tulot putosivat jo vuodesta 2007 vuoteen 2008. Vuonna 2008 Haminan tulotaso jäi kuitenkin korkeammaksi.

—Siellä ehkä muut toimet ovat purreet niin, ettei työttömyys näy yhtä selvästi.

Pietarinen ennakoi, että tuoreemmissa tilastoissa lama ja työttömyys laskevat tulotasoa edelleen.

— Haminassa vaikuttavat samaan aikaa kahdensuuntaiset asiat. Summan ja sataman työpaikkojen vähennykset ja Googlen ja WinWindin uudet työpaikat.

KUNNAN ASUINALUEET vaikuttavat hyvätuloisen väestön muuttoliikkeeseen. Ne vaikuttavat myös siihen, miltä kunta näyttää tulotilastoissa.

— Pienemmässä kunnassa näkyy selvemmin elinkeino- ja aluerakenteesta johtuvia eroja. Tietyt vetovoimaiset alueet vaikuttavat koko kunnan lukuihin, kun taas suuressa kunnassa erilaiset alueet tasoittavat tuloa, Pietarinen sanoo.

Hän huomauttaa, että maaseudulla elämisen laatu on paljon muutakin kuin rahassa laskettavaa.

— Tämä näkyy siten, että vuonna 2003 on ollut miltei sama rahatulo ruokakuntaa kohden kuin 2008.

Maaseudun asukkaat myös elävät vähemmillä tuloilla. Pirjo Iivanainen kertoo, että Etelä-Karjalan kaupungeissa pienituloisia on huomattavasti vähemmän kuin maaseudulla. Silti kaupungeissa on toimeentulotuen saajia kaksi kertaa enemmän kuin maalla.

Pienemmässä kunnassa näkyy selvemmin elinkeino- ja aluerakenteesta johtuvia eroja.

Ari Pietarinen

Kirjoittaja:
Etti Kantola