Minna Mäkinen
IMATRA. Imatralle tarvitaan palkattu Jussi-työntekijä väkivaltaa perheissään käyttävien auttamiseksi. Tähän on päätynyt eri viranomaisista koostuva väkivaltatyöryhmä. Imatralla toimii vapaaehtoisvoimalla päivystävä Jussi-puhelin, mutta selvä tarve on väkivallan tekijöiden yksilö- ja ryhmätapaamisille.
Toivomme, että työhön voitaisiin palkata työntekijä. Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) voi saada palkkakustannuksiin 7080 prosenttia, mutta loppuun tarvitsemme kaupungin rahoituksen, kertoo toiminnanjohtaja Pirjo Ijäs Vuoksenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.
Jos Imatran kaupunki lähtee rahoittajaksi RAY:n kanssa, voi työntekijä aloittaa vuoden 2011 alussa. Hän työskentelee ainakin aluksi ensi- ja turvakotiyhdistyksen leivissä.
JUSSI-TYÖTÄ Imatralla on tähän saakka puurtanut ensi- ja turvakodin vapaaehtoistyöntekijä Esko Suikkanen. Hän on vastannut Jussi-puhelimeen jo 12 vuoden ajan kellon ympäri ja seitsemänä päivänä viikossa.
Vaikka Jussi-työntekijä saataisiin, aikoo Suikkanen jatkaa puhelimeen vastaamista edelleen.
Ei työntekijä poista vapaaehtoisten tarvetta, Ijäs toteaa.
Lappeenrannassa on toiminut Jussi-työntekijä vuodesta 2003. Hän työskentelee Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksessä.
KODIN seinien sisällä tapahtuva henkinen ja fyysinen väkivalta on ongelma kaikissa yhteiskuntaluokissa. Monesti väkivalta perheissä on molemminpuolista. Jussi-työn asiakkaissa naisten määrä on jatkuvassa kasvussa.
Vuositasolla neljännes asiakkaista on naisia, sanoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta.
Väkivaltaperheissä varttuvat nuoret ovat usein väliinputoajia. He eivät läheskään aina seuraa pienten lasten tavoin äitejä turvakotiin.
Nuoretkin pitäisi tavoittaa, jotta monesti sukupolvien yli jatkuva väkivallan ketju saadaan katkaistua, Pulli sanoo.
PERHEVÄKIVALTAAN on mahdollista puuttua yhteiskunnan toimesta monessa vaiheessa: neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, armeijassa. Ohjausreitit apua saamaan pitää Pullista rakentaa mahdollisimman selkeiksi ja puuttumiskynnystä madaltaa.
Alkoholin käytöstä uskalletaan jo kysyä. Miksei voitaisi kysyä myös, että onko teidän perheessä väkivaltaa. Kun väkivallasta puhutaan, sitä opitaan paremmin tunnistamaan ja käsittelemään, Pulli sanoo.
Väkivallantekijöiden vertaistukiryhmiä on Suomessakin jo kokeiltu.
Se on tulevaisuuden suunta, arvioi Pulli.
KUVATEKSTI
Seppo Rautiovaara
Vapaaehtoistyöntekijä Esko Suikkanen (vas.) ja Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli tekevät jatkuvaa työtä väkivallan lopettamiseksi perheistä.
Tutkimus kertoo Jussi-työstä
70 prosenttia asiakkaista tulee hakemaan apua väkivaltaiseen käytökseen oma-aloitteisesti.
Apua hakee yleensä 2049-vuotias, työssä käyvä perheenisä. Väkivaltainen käytös liittyy usein päihdeongelmiin.
Jussi-työntekijän luona käydään keskimäärin 5 kertaa.
Apua hakeneista 63 % on lopettanut fyysisen väkivallan käytön ja 37 % henkisen väkivallan.
Apua hakeneiden perheistä noin 70 prosenttia pysyi koossa.
Lähde: Sosiaalikehitys Oy:n 18.3. julkistettu tutkimus Jussi-työstä (tutkimukseen osallistui 80 apua hakenutta miestä)