Suomenniemi alkaa pohtia esiselvitystä mahdollisen kuntaliitoksen suunnasta

Mikkelin seudun terveyspiirihankkeen kaatuminen pakottaa etsimään muita ratkaisuja. Hyvä tilinpäätös parantaa pienen kunnan neuvotteluasemia.

Anne Kokkonen

SUOMENNIEMI. Kuntaliitoskeskustelu alkaa jälleen Suomenniemellä. Kunnanhallitus ottaa ensi maanantaina kantaa kunnanjohtajan esitykseen kuntaliitoksen esiselvityksen käynnistämisestä.

– Nimenomaan Mainio-hankkeen kaatuminen johti tähän esitykseen. Meillä on nyt kiire, sillä Mainion valmistelu vei kolme vuotta, ja Suomenniemi tarvitsee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain edellyttämän vähintään 20 000 asukkaan yksikön perusterveydenhuoltonsa pohjaksi vuoteen 2013 mennessä, kunnanjohtaja Anne Ukkonen muistuttaa.

Mikkelin seudun kunnat aikoivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltonsa liikelaitosmallin avulla, mutta hanke ajautui umpikujaan. Mikkelin kaupungin lisäksi Mainiota kannattivat lähinnä pienet ympäristökunnat, kun taas mahtipitäjät Juva, Mäntyharju ja Kangasniemi jättäytyivät hankkeen ulkopuolelle.

SUOMENNIEMEN kunta on tehnyt viime vuosina yhteistyötä sekä Etelä-Savon että Etelä-Karjalan kanssa. Sosiaali- ja terveysalan palvelut haetaan Ristiinasta ja Mikkelistä, maakunnalliset palvelut Lappeenrannan suunnalta ja yläkoululaisten opetus Savitaipaleelta. Kuntaliitoksen esiselvitys auttaa muodostamaan näkemyksen siitä, mistä suunnasta Suomenniemi vastaisuudessa hakee palveluita.

– On syytä katsoa pitemmälle tulevaisuuteen ja selvittää mahdollisen kuntarakenteen muutoksen vaikutukset suomenniemeläisten palveluihin. Mitkä olisivat esimerkiksi lääninrajan siirron seuraukset suomenniemeläisten kannalta, Ukkonen toteaa.

Vaikka esiselvityksessä otetaan huomioon kaikki kuntaliitosvaihtoehdot, suunta on käytännössä joko etelään tai pohjoiseen. Jos Suomenniemi luopuu itsenäisyydestään, se on tulevaisuudessa joko osa suur-Mikkeliä tai Savitaipaletta.

Esiselvityksen tekeminen ei sido päättäjien käsiä millään tavalla. Päätökset kuntaliitosneuvotteluihin ryhtymisestä tai itsenäisenä jatkamisesta tehdään erikseen.

ESISELVITYKSEN tekeminen kuluvana vuonna olisi järkevää myös taloudellisesti. Valtiovarainministeriö näet myöntää liitosselvityksiä tekeville kunnille enimmillään jopa 70 prosentin suuruisen avustuksen.

Rahasta selvityksen tekeminen ei ole kiinni, sillä tuoreen tilinpäätöksen mukaan viime vuonna alkaneella hevoskuurilla saatiin aikaan runsaan 560 000 euron ylijäämä. Jos Etelä-Savon sähköyhtiöfuusio toteutuu, Suur-Savon Sähkön osakkeista vapautuu Suomenniemelle miljoona euroa käteistä.

Kunnan kohentunut taloudellinen tilanne parantaakin merkittävästi asemia mahdollisissa kuntaliitosneuvotteluissa.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen