Rakkolanjoen lohille pääsy Venäjältä Suomeen

Kaakkois-Suomen ELY-keskus alkaa suunnitella kalateitä Ykspäänkosken ja Kapakkakosken patoihin, jotta lohikalat pääsevät alajuoksulta Suomen puolelle.

Ilpo Leskinen

RAKKOLANJOEN kahteen patoon suunnitellaan lohikalojen mentävää aukkoa. Tällöin meritaimenet ja -lohet pääsisivät nousemaan Rakkolanjokea pitkin Suomen ja Lappeenrannan puolelle.

Tarkoitus on tehdä kalatiet Ykspäänkoskeen ja Kapakkakoskeen, jotka sijaitsevat Venäjän puolella lähellä Viipuria. Samalla koskia kunnostetaan lohikaloille sopiviksi.

Ulkoministeriö on myöntänyt lähialuerahaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämälle Rakkolanjoki-hankkeelle.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Matti Vaittinen kertoo, että kalateiden suunnittelu alkaa hetimiten. Kalateiden kaltaiset muutokset vaativat tarkkoja teknisiä suunnitelmia ja maastomittauksia.

Kalatiet ja koskikunnostukset tehdään Vaittisen mukaan aivan samoin kuin Suomen puolellakin.

Koskien padot on rakennettu Suomen aikana 1900-luvun alussa, mutta voimalat eivät enää ole käytössä.

Rakkolanjoen kosket saadaan kunnostettua Vaittisen arvion mukaan aikaisintaan ensi vuonna tai vuosina 2011-2013.

AIEMMASSA selvityksessä on havaittu, että meritaimenet ja -lohet nousevat Rakkolanjoen alajuoksun padoille saakka.

– Suomessa Rakkolanjokea pidetään melkein viemärinä, mutta patojen alapuolella on hyvä taimenkanta. Merestä nousee taimenia kudulle.

Alajuoksulta on löytynyt jopa merilohen poikasia. Tämä kertoo Vaittisen mukaan siitä, että lohikalat eivät vaadi aivan kristallinkirkasta vettä.

Ykspäänkoski sijaitsee Viipurin lähellä Tienhaaran kylässä. Kapakkakoski sijaitsee siitä viitisen kilometriä ylävirtaan.

Rakkolanjoki-projektia hyödynnetään tulevassa useamman rajajoen kunnostuksessa.

PADOTTUJEN jokien ja perattujen koskien kunnostukset kalojen liikkumisen ja lisääntymisen parantamiseksi ovat Venäjällä uusi asia.

Vaittinen kertoo, että asia on herättänyt kaloista ja kalastuksesta pitävissä venäläisissä kiinnostusta.

Leningradin aluehallintoviranomainen puoltaa rajajokien kunnostusta.

Rajavesiprojektien yhtenä tarkoituksena on suomalaisen osaamisen siirtäminen Venäjälle, jolloin venäläiset voivat vastedes kunnostaa jokia ja koskia itsekin.

ITÄMEREN kaasuputken työmaa tärveli alkutalvesta Mustajoen alajuoksua. Työmaan kohdalla oli puupato ja hakkuujätettä.

Vaittisen tietojen mukaan paikka on puhdistettu, mutta kaasuputken alapuolinen koskialue on päässyt pahoin liettymään. Liete on tukkinut lohikaloille tärkeät kutusoraikot. Haitta olisi melko helposti korjattavissa.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen