Teemu Saintula
LAPPEENRANTA. Kuvassa on kaksi nuorta naista. Aili Hänninen ja Toini Hänninen. Elämäniloa pursuavia alle kaksikymppisiä. Alkuvuonna 1939.
Alakylästä kotoisin olevat siskokset sujuttelevat usein kaupunginosan raitteja potkukelkallaan. Kelkka on käytössä paljon muutenkin. Hännisten perheeseen kuuluu seitsemän sisarusta.
Siskokset poseeraavat kotikadullaan Alatiellä. Virallisesti kadun nimi on Alakatu. Ainakin Hännisten posti tulee silti Alatielle.
Kuvaushetki ei jää mieleen. Eikä kuvaaja. Hän lienee joku sukulainen. Kaikki muu on selvää, 71 vuotta myöhemmin.
– Toini oli niin paljon pienempi, että istui. Tuossa talossa asuivat Käyhdyt, tuossa Lavoset, tuossa…, Aili luettelee.
– Tuolla oli urheilukenttä. Tytöt ja pojat olivat siellä sovussa, Toini muistelee.
Kuva otetaan Ailin laatikkokameralla.
HÄNNISTEN Alakylässä asuu sukulaisia, eläimiä ja lempeät vanhemmat. Kun äiti tekee ruokaa, isä lukee lapsilleen. Kaikki lapset kerääntyvät isän ympärille kuin muurahaiset.
Perheellä on hevonen, lehmä, kanoja, kaneja ja sikoja. Kaikilla naapureillakin on.
Lähellä asuvien sukulaisten luona käydään päivittäin. Isä rakastaa hevostaan. Lehmä on äidin. Siat syödään.
Aili laitetaan kauppaan asioille, kun sikaa aletaan teurastaa. Toini pistetään samaan aikaan hakemaan mummolta häntäveiviä. Sellaista ihmehärveliä ei lopulta löydy.
Perheen vanhemmat ovat töissä Paraisten kalkkitehtaassa.
AILI KÄY muun muassa Juvakan kansakoulua Myllymäellä, Toini muun muassa Peltolan koulua. Siskosten lapsuudenkoti on pieni. Kaikki pojat nukkuvat samassa sängyssä. Tontilla on ulkorakennus.
Seitsemän sisaruksen parvi on valtava. Yleensä vanhempien mukana perhettä lähtee edustamaan vain kaksi kerrallaan. Aili toiseksi vanhimpana sisaruksena vahtii usein pienempiään.
Karkkeja lapset saavat joka toinen viikko kaupasta Alakylässä, vanhempien palkkapäivänä.
Alkuvuonna 1939 Aili on 18 vuotta, Toini 16. Aili on töissä vaatturi Aleksander Kettusen palvelijana. Toini käy rippikoulun. Sitten alkaa sota.
KUVASSA on kaksi naista. Aili Laakkonen ja Toini Rautio. Elämäniloa pursuavia alle yhdeksänkymppisiä. Alkuvuonna 2010.
Alakylä on muuttunut. Alatietä ei ole. Paikalla on Kalervonkatu. Sikoja tai hevosia ei näy.
– Talo tuhoutui sotien aikana pommituksessa. Talossa vielä asuneet perheenjäsenet lähtivät talosta pois päivää ennen. Perhe asui vielä myöhemmin ulkorakennuksessa, siskokset muistavat.
Aili asuu Lappeenrannan Kivisalmessa, Toini Lauritsalassa.
– Menin naimisiin vuonna 1941 ja muutin Jaakkimaan Karjalaan. Tulin takaisin Alakylälle evakkona sotien jälkeen. Asuin Tellervonkadulla ja Ratakadulla ja olin enimmän aikaa töissä Wolkoffin puutarhalla. Muutimme Alakylästä muualle Lappeenrantaan vuonna 1970. Mieheni kuoli vuonna 1990, Aili kertoo.
– Tapasin mieheni heinäkuussa, menin kihloihin elokuussa ja naimisiin syyskuussa 1942. Asuimme ja teimme töitä Taipalsaarella maatilalla. Mieheni kuoli vuonna 1992, Toini muistelee.
Ailille syntyy lastenlastenlastenlapsi ensi kesänä. Toinia hoitaa hänen kasvattamansa miehen siskontyttö.
Hännisten suvussa eletään pitkään. Seitsemästä sisaruksesta viisi on elossa, siskosten lisäksi kolme veljeä. Nuorinkin heistä on lähes 80-vuotias.
LOPULTA Alakylässä on jotain tuttuakin. Kalervonkadulta löytyy kadun varrella asuvan uusi potkukelkka.
Vanhassa kuvassa olevaa mutkaa ei kuitenkaan enää ole. Aili ja Toini joutuvatkin poseeraamaan Ailin tyttärenpojan Kimmo Kousan ottamassa kuvassa vähän eri kohdassa kuin sen jonkun sukulaisen nappaamassa kuvassa 71 vuotta sitten.
KUVATEKSTI
Kimmo Kousa
Hännisen siskokset Aili ja Toini kotikadullaan Lappeenrannan Alakylässä vuonna 1939.
Siskokset Aili Laakkonen ja Toini Rautio Alakylässä entisellä kotikadullaan, nykyisellä Kalervonkadulla vuonna 2010.