Koskiksen valtionapua ei voi käyttää muualla

Avustuksen siirrolle ei riitä perusteeksi uuden liikerakennuksen tarpeellisuus. 160 000 euroa uhkaa mennä hukkaan, jos sitä ei käytetä Koskikseen.

Tenho Tiilikainen

IMATRA. Imatran kaupunki haki vuonna 2008 opetusministeriöltä avustusta Imatrankosken kerhotalon Koskiksen kunnostamiseksi. Ministeriö myönsi avustusta 160 000 euroa.

Rahoja ei viime vuonna käytetty, koska Etelä-Karjalan osuuskauppa rakensi uutta S-markettia Koskiksen vieressä. Tämän vuoden kaupungin talousarviossa on kuitenkin runsaan 404 000 euron menovaraus Imatrankosken nuorisotilaan. Samalle momentille on merkitty myös 160 000 euron tulo.

Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen on julkisuudessa esittänyt vaihtoehtoa, jossa investointiosaan merkittyä rahoitusta ei käytettäisikään Koskiksen kunnostamiseen vaan ylipäätään Imatrankosken nuorisotiloihin. Koskiksen paikalle voitaisiin rakentaa uutta liiketilaa kaavamuutoksen jälkeen.

– Kyllä ministeriön kanssa voidaan neuvotella avustuksen käyttötarkoituksen muutoksesta, Lintunen uskoo.

Kerhokeskukselle on etsitty uusia tiloja sekä kaupungin omista että vuokratiloista. Tähän saakka tuloksetta.

Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetusministeriön nuorisoyksiköstä sanoo, ettei Koskiksen kuunnostamiseen myönnettyä avustusta voi noin vain käyttää muualla, ei edes nuorisotiloja varten.

– Imatran kaupunki haki avustusta nuorisotalo Koskiksen pihan ja kerhotalon perusparantamiseen sekä varusteiden uusimiseen. Kustannusarvio oli 404 450 euroa, avustusta haettiin 202 225 euroa. Avustusta myönnettiin edellä mainittuun tarkoitukseen 160 000 euroa. Kun avustus myönnettiin vuonna 2009, niin sillä on ilman eri päätöksiä käyttöaikaa tämän vuoden loppuun, Aaltonen sanoo.

AALTOSEN MUKAAN avustus peruuntuu, jos sitä ei käytetä haettuun tarkoitukseen, eikä opetusministeriö kohdenna avustusta uudelleen.

– Uudelleen kohdentamisen perusteena voi olla se, että peruskorjattava rakennus on osoittautunut tarkemmassa tarkastelussa niin huonokuntoiseksi esimerkiksi homevaurioiden takia, että sitä ei ole järkevää kunnostaa. Avustuksen siirtämiselle ei riitä perusteeksi se, että rakennus puretaan liikekiinteistön tieltä.

Nuorisolaki velvoittaa asiassa myös nuorten kuulemiseen.

– Jos nuoret ovat nuorisotalon säilyttämisen kannalla, niin silloin opetusministeriön on hyvin vaikea perustella avustuksen siirtämistä uuteen kohteeseen, Aaltonen sanoo.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen