Jyrki Nuottimäki
LAPPEENRANNAN Energia Oy:n tuotanto on entistä vihreämpää. Yhtiön viime vuoden isoin juttu oli osakkuusyhtiö Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen valmistuminen ja lämmöntuotannon käynnistyminen.
– Energiantuotantomme polttoainepohjasta yli puolet tulee biopolttoaineista. Se vakauttaa energian hinnoittelua ja auttaa yhtiöitä kovassa kilpailutilanteessa, toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen arvioi.
Energiayhtiö lähti myös osakkaaksi paikalliseen tulivoimayhtiöön. TuuliSaimaa Oy suunnittelee muutaman tuulivoimalan rakentamista Kuutostien varteen lähelle Saimaan selkiä.
– Vihertävässä energiabisneksessä kannattaa olla mukana syöttötariffilinjausten jälkeen. Tuulivoima sopii meidän imagoon.
Lappeenrannan Energia on osakkaana myös Hyötytuuli Oy:ssä, mutta kaikki tuulivoimalla hankittu sähkö on jo myyty loppuun.
– Tuulivoimalle on selkeä tilaus ja meillä tarve tuottaa omaa tuulisähköä. Siksi lähdimme mukaan paikalliseen projektiin, joka on jo liikkeellä. Iso kysymys on investointien rahoittaminen, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen johtama yhtiö on yksi harvoista energiayhtiöistä, joka ei ole mukana yhdessäkään ydinvoimalahankkeessa.
– Itse olen kyllä sitä mieltä, että ydinvoimaa tarvitaan perusvoiman turvaamiseksi.
BIOVOIMALAITOKSEN valmistuminen hiljensi maakaasulla käyneen Mertaniemen voimalan. Se käynnistettiin talven aikana vain viisi kertaa.
– Mertaniemestä emme luovu, koska sitä tarvitaan varavoimalaitoksena. Se on myös hyvä kohde tulevaisuuden energiatuotannon investoinneille, mitä ne mahdollisesti ovatkaan, Kolehmainen sanoo.
Hän ei pidä Mertaniemestä luopumista järkevänä, koska se merkitsisi uutta investointia sadan megawatin kattiloihin, jotta lämpö turvataan kaikissa olosuhteissa.
Mertaniemen henkilökunta jatkaa kolmivuorotyössä, mutta toisaalta parin vuoden aikana väki vähenee 15 työntekijän lähdettyä eläkkeelle.
KOLEHMAISEN aloitteesta aikanaan liikkeelle lähtenyt idea energia- ja vesiyhtiöiden sekä teknisen toimialan palvelutuotannon yhdistämisestä on jalostumassa eräänlaiseksi työyhteenliittymäksi.
Jossakin vaiheessa puhuttiin jopa uudesta Infra Oy:stä, mutta nyt suunnittelutyö etenee kevyemmällä mallilla, Kolehmainen sanoo.
– Työyhteenliittymä toimisi rakentajana, jolle yhtiöt antavat rakennusprojekteihin resurssin osuutensa mukaisesti. Tavoite siitä, kaikki olisivat samalla montulla yhtä aikaa toteutuisi tällä mallilla.