Esa Vilenius
ETELÄ-KARJALAN julkisen hammashoidon huono tilanne jatkuu. Keskiviikkona julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimus ylihammaslääkäreille vahvistaa asian. Kysely tehtiin maaliskuussa.
Koko maassa Ahvenmaata lukuunottamatta tehty kysely kattaa 98 prosenttia väestöstä.
Hammaslääkäriresurssit vaihtelevat merkittävästi alueittain.
Heikoin tilanne on Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa. Parhaiten virat on täytetty Pohjanmaan alueen terveyskeskuksissa.
Etelä-Karjala johtaa koko maassa väestöpohjaan suhteutettua tilastoa täyttämättömissä hammaslääkäreiden viroissa.
Maakunnassa myös ostetaan varsin vähän hoitopalveluja yksityisiltä ja käytetään niukasti vuokrapalveluita.
VALTAOSASSA maan sairaanhoitopiireistä ei tunneta yli puolen vuoden hammaslääkärijonoja. Ylivoimaisesti eniten pitkäaikaista jonotusta väestöpohjaan suhteutettuna on Etelä-Karjalassa.
Hammashoitoa on Etelä-Karjalassa joutunut odottamaan yli kuusi kautta 1?144 ihmistä.
Jonon pituudessa on edellä vain Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, jossa jono on 1?612 ihmisen mittainen.
Pirkanmaan piiri on väestöltään yli kolme kertaa niin suuri kuin Etelä-Karjala. Jopa yli kymmenen kertaa suuremmassa HUS:ssä pitkään jonottaneiden määrä pienempi.
Etelä-Karjalassa tällaisessa jonossa ei ollut vielä ketään lokakuussa 2007. Siitä tilanne on pahentunut, kun Pirkanmaan ja HUS:n jono lyhentynyt.
MAAKUNNAN tilannetta hoitoon pääsyssä kuuden kuukauden sisällä kuvaa vaihtoehto ”jatkuvia ongelmia” (78 prosenttia).
Yli kolme kuukautta suun terveydenhuollossa jonottaneita on noin Etelä-Karjalassa noin 13 tuhatta asukasta kohti. Se on sairaanhoitopiirien toiseksi huonoin luku.
Hoidontarpeen arviointi kolmen arkipäivän aikana on hatarinta koko maassa. Yli yli puolessa maan sairaanhoitopiireistä hoidon arviointi toteutuu täysin kolmen päivän aikana.