Petteri Värtö
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan historiaa 1800-luvun lopulta palaa kesäksi kaupunkiin Etelä-Karjalan museon näyttelyssä. Saneeratussa museossa on esillä Tanskan prinsessa Dagmarin ja Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnan dramaattinen elämä ja hänen vierailunsa Suomessa ja Lappeenrannassa.
Venäjän toiseksi viimeinen keisarinna vieraili miehensä Aleksanteri III:n kanssa Lappeenrannassa vuosina 1885 ja 1891. Keisaripari majoittui nykyisen sosiaaliviraston paikalla Raastuvankadulla sijainneessa Fontellin talossa, joka paloi vuonna 1929. Ensivierailuksi kaupunki sai juna-aseman ja rautatien.
PITKÄÄN museoväen suunnitelmissa ollut näyttely ajankohtaistui keisarillista taidekokoelmaa Suomessa tutkineen Jukka Relaksin tutkimuksen myötä.
Lappeenrannan Keisarintalon esineistöä löytyi tasavallan presidentin kanslian kokoelmista, Etelä-Karjalan museon intendentti Satu Eiskonen sanoo.
Presidentinlinnan ohella Keisarintalossa ollutta esineistöä siirtyi Suomen itsenäistymisen jälkeen muihin valtiollisiin laitoksiin.
Näytteillä on esimerkiksi Ateneumin kokoelmiin kuuluva Lappeenrannan Keisarintalossa kesän 1885 vierailun aikaan esillä ollut Albert Edelfeltin öljyvärityö Kuningatar Blanka.
Mielenkiintoinen paikallinen yksityiskohta on myös keisariperheen matkoja ikuistaneiden hovimaalareiden työ vuoden 1885 Lappeenrannan-vierailusta.
NÄYTTELY jatkaa Etelä-Karjalan museon yhteistyötä pietarilaisen Pavlovskin palatsimuseon kanssa. Keisarinnan elämää Venäjällä esittelevä esineistö on lainassa Pavlovskista. Näyttelyä ja Pavlovskia yhdistää presidentillinen suojelija. Presidentinlinnan löytöjen myötä näyttelyn suojelijaksi tuli Tarja Halonen.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on Pavlovskin palatsimuseon suojelija. Kun hänen äitinsä työskenteli museossa ja oli tavallista, että pikku-Dmitri vieraili siellä usein, johtaja Nikolai Tretjakov kertoo anekdootin. Toinen näyttelykumppani on Amalienborgin kuninkaallinen museo Kööpenhaminassa.
ETELÄ-KARJALAN museon kesänäyttely on neljäs Venäjän keisareita ja ylimystöä esittelevä näyttely museossa. Näyttelyt ovat kiinnostaneet.
Kahden hiljaisemman kesän jälkeen odotukset ovat silti varovaisia. Näyttelyn kasaaminen sujui hyvin, mutta kaikkea ei toimiva byrokratiakaan voi taata.
Sitä ei voi ennustaa, miten kävijät löytävät näyttelyn. Säät ja matkailukaudet vaihtelevat paljon, vs. museotoimenjohtaja Päivi M. Partanen muistuttaa.
Prinsessa Dagmar Keisarinna Maria Fjodorovna -näyttely avautuu sunnuntaina ja on avoinna Etelä-Karjalan museossa 29. elokuuta saakka.
Prinsessa ja keisarinna
Tanskan kuningas Kristian IX:n tytär prinsessa Dagmar syntyi 1847.
Kihlautui 1864 Venäjän kruununperillisen Nikolai Aleksandrovitshin kanssa.
Nikolai kuoli 1865, kruunu ja morsian siirtyivät Aleksanteri-veljelle.
Dagmar ja Aleksanteri (III) avioituivat 1866, Dagmarista tuli Maria Fjodorovna, prinsessa-titteli muuttui keisarinnaksi 1881.
Parille syntyi kuusi lasta, joista vanhin, Nikolai II, oli Venäjän viimeinen keisari (18941917).
Pelastautui Englantiin Venäjän vallankumouksen jälkeen ja muutti takaisin Tanskaan, jossa kuoli 1928.
Haudattiin ensin Roskilden tuomiokirkkoon Tanskan kuninkaallisten tavoin.
Siirrettiin puolisonsa viereen Pietari-Paavalin linnoitukseen 2006.