Jyrki Nuottimäki
LAPPEENRANTA. Tuulisaimaa Oy tavoittelee merkittävää jalansijaa tuulivoimabisneksessä. Se aikoo keskittyä tuulivoiman rakentamiseen sisämaassa.
Yritys käynnistää jo tänä vuonna koevoimalan rakentamisen. Sen jälkeen alkaa tuulivoimapuiston rakentaminen Lappeenrannan Joutsenonkankaalle.
Koevoimala nousee jonnekin muualle. Paikka on katsottuna ja sopimukset maanomistajan kanssa tehty. Yhteistyökumppanina on pörssiyhtiö ja sopimukset allekirjoittamatta, joten myllyn tulevaa sijaintia ei vielä kerrota.
– Koelaitoksesta tulee kehitysversio sisämaan vähätuuliselle alueelle. Tavoittelemme tehokasta tuulivoimatuotantoa myös sisämaahan. Siksi koevoimalasta tulee tavallista korkeampi, kertoo toimitusjohtaja Petteri Laaksonen.
Tornin korkeus on 130-150 metriä. Demonstraatiovoimalaa ei voi rakentaa Joutsenon- tai Muukonkankaalle, jossa tornikorkeus voi olla korkeintaan sata metriä, koska lapakorkeus voi nousta lentorajoitusten vuoksi korkeintaan 150 metriin.
TUULISAIMAA käynnistää kolmen megawatin demolaitoksensa rakentamisen mahdollisimman pian. Kustannusarvio on neljä miljoonaa euroa.
Muukon tuulivoimapuiston suunnittelutyö alkaa tänä vuonna. Sen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa.
Kuutostien varteen on tarkoitus rakentaa seitsemän tuulivoimalaa, jos puisto saadaan taloudellisesti kannattavaksi rajoitetulla rakennusoikeudella. Tätä koskevat mittaukset käynnistyvät syksyllä.
– Katseet ovat jo Muukkoa pidemmällä. Tavoittelemme tuulisähkön tuotantoa, joka on kymmenkertainen verrattuna Muukon puiston noin 20-30 megawatin tuotantoon.
Tuulisaimaa tekee tuotantosuunnitelmiaan yhteisellä tutkimusprojektilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.
Yritys haluaa osoittaa, että kannattavaa tuulivoimatuotantoa voi rakentaa myös sisämaahan, kun teknisesti kehittyneet tuuliturbiinit tuottavat sähköä riittävän korkealla.
– Miksi rakentaa tuulivoimaa merelle huomattavasti kalliimmilla ratkaisuilla, jos pystymme tekemään kannattavaa tuotantoa sisämaassa kohtuullisilla kustannuksilla ja nykyisillä tariffitasoilla, Laaksonen kysyy.
Hän on vakuuttunut sisämaan olosuhteiden sopivuudesta tuulienergian tuottamiselle.
TUULIVOIMAN investoinnit laukaisi liikkeelle takuuhintajärjestelmä eli syöttötariffi. Sitä koskeva laki tulee eduskunnan hyväksyttäväksi tänä vuonna.
Tuulisaimaan hallituksen puheenjohtaja Reijo Kolehmainen pitää syöttötariffia kynnyskysymyksenä kannattavan tuulivoiman rakentamiselle sisämaahan.
– Myös tuulivoiman kova kysyntä on tärkeä tekijä. Lappeenrannan Energia on jo myynyt kaiken tuulivoimatuotantonsa.
PUISTOISTA on tarkoitus rakentaa tuotantoyhtiöitä, joissa Tuulisaimaa on mukana yhtenä osakkaana.
– Meillä on osaamispuoli kunnossa. Haemme mukaan isoa kumppania, jolla on myös rahaa sijoittaa.
Laaksonen uskoo rahoittajia löytyvän.
– Moneen muuhun verrattuna tämä on riskitöntä bisnestä. Tuotto on tasaista ja asiakas ostaa kaiken, minkä tuotat.
Tuulisaimaa, Päivi Virta-Salo
Tuulisaimaa Oy
Perustettu 2009 Lappeenrannassa.
Osakkaina DI Jorma Laukkanen, professori Jarmo Partanen, professori Juha Pyrhönen, professori Olli Pyrhönen, DI Tuomo Rönkkö ja toimitusjohtaja Petteri Laaksonen sekä Lappeenrannan Energia Oy, jota edustaa hallituksen puheenjohtajana Reijo Kolehmainen. Jokainen osakas omistaa yrityksen tasaosuuksin.
Tuottaa tuulivoiman asiantuntijapalveluja ja rakentaa tuulivoimaloita ja tuulivoimapuistoja.
Henkilöstö: toimitusjohtaja. Lähiaikoina palkataan suunnittelutöihin 4-5 työntekijää.
25 miljoonaa euroa
Muukon tuulivoimapuiston kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa.
Tuulivoimasta puhutaan vieläkin puutaheinää
Jyrki Nuottimäki
LAPPEENRANTA. Suomella on hyvin ohut tuulivoiman historia. Siksi energiamuodosta puhutaan vanhaa ja päivittämätöntä tietoa, johon myös tuulivoiman vastustajat hanakasti tarttuvat.
Tuulisaimaa Oy:n hallituksessa istuva Jorma Laukkanen kuulee usein virheellisiä perusteluja tekijöistä, jotka rajoittavat tuulivoiman tuotantoa.
– Säätövoiman tarve, talvella ei tuule sekä melu- ja maisemahaitat ovat usein toistuvia väitteitä. Useimmat ovat virheellisiä ja vanhoja viidakon viisauksia.
Laukkasen mukaan Suomen sähköntuotannon säätövoima mahdollistaa jo nykyisin tuulivoiman osuuden kasvun.
– Rakentamalla tuulivoimaa riittävän laajasti Pohjoismaiden kantaverkko kestää ilman säätövoiman merkittävää lisärakentamista jopa 20 prosentin tuulivoiman osuuden kokonaissähkön tuotannossa.
Tuuliväitteetkin ovat tutkimusten mukaan puppua. Tuulivoimaloiden toimintakorkeudella tuulen voimakkuus on talvella kesää suurempi, ja lisäksi talvella tuulista saadaan ilman tiheyden ansiosta paremmat energiatehot, Laukkanen kertoo.
NYKYAIKAINEN tekniikka on tehnyt tuulivoimaloista entistä äänettömämpiä, vaikka turbiinien koot kasvavat. Laukkasen mukaan uusien turbiinien äänitaso voimalan juurella vastaa normaalin pöytäkeskustelun melutasoa.
– Myös voimaloiden varjoja, heijastuksia ja lintukuolemia voidaan poistaa suunnitteluvaiheen mallinnuksilla ja voimaloiden sijoittelulla.
Tuulivoimaa nyt
Suomessa on asennettua tuulivoimatehoa noin 150 megawattia, jolla tuotetaan noin 250 gigawattituntia tuulisähköä. Se on vain 0,3 prosenttia sähkönkulutuksesta.
Euroopassa sähkönkulutuksesta noin 4,3 prosenttia tulee tuulivoimasta. Tanskassa tuulisähkön osuus kulutuksesta on noin 20 prosenttia.
Euroopan suurin tuulisähkön tuottaja on Saksa 24 000 megawatin tuotannollaan.
Suomen tavoitteista
Tavoite on kasvattaa tuulisähkön osuus vuoteen 2020 mennessä 2 000-2 500 megawattiin, jotta tuotetaan noin 6 terawattituntia vuodessa, se vastaisi noin 5-6 prosenttia sähköenergian käytöstä. Tavoite edellyttää noin 800 uuden tuulivoimalan rakentamista.
Tuulivoiman rakentamiseksi käyttöön tulee takuuhintajärjestelmä eli syöttötariffi, jolla katetaan tuotantokustannusten ja markkinahinnan välinen ero.
Syöttötariffin tavoitehinta on 83,50 euroa megawattitunnilta. Nopean alkajan bonukseksi on suunniteltu 105,30 euroa megawattitunnilta kolmen vuoden ajan. Valtion kustannukset vuonna 2020 on arvioitu noin 200 miljoonaksi euroksi.
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tuulisaimaa Oy