Taide puskee läpi harmaan kiven

Luumäen Kangasvarren koululaisten ja taiteilija Outi Turpeisen teos yhdistää historiaa ja nykypäivää sekä loistaa valoa pimeinä aikoina.

Anne Kotiharju

LUUMÄKI. Onks tuol miu tekemää kuvaa? Miu piirustus on tuolla! Luumäen Kangasvarren koulun oppilaissa oli pitelemistä, kun taideteos Yhdessä läpi harmaan kiven paljastettiin uuden koulun pihalla tiistaina. Vaikea sitä oli piilossa pitääkään. 30 tonnia painava jyhkeä yli kaksimetrinen kivimuuri piirtyy vasten laskevaa peltomaisemaa ja loistaa pimeällä valoa.

Luumäelle muuttaneen taiteilijan, taiteen tohtorin Outi Turpeisen kahden vuoden takainen idea konkretisoitui kunnan ja Karjalaisen kulttuurin edistämiskeskuksen tuella.

– Kaksi viimeistä yötä olen valvonut ja jännittänyt. Viime syyskuussa alettiin laittaa kiviä ja viimeiset lasikuvat asetettiin paikoilleen vasta tänään, kertoo Turpeinen.

Teoksen piti valmistua jo tammikuussa, mutta kovilla pakkasilla ei voinut tehdä tarvittavia rappauksia.

Teos koostuu puretun yli satavuotiaan koulun kivijalan graniittilohkareista. Lohkareiden väliin on muurattu lasikuutioita. Niihin Turpeinen on sommitellut kaikkien koulun lasten tekemät piirrokset. Lasten arjen havainnoista lähtevät piirrokset syntyivät Turpeisen vetämissä työpajoissa.

– Taidelasit on valaistu sisältä päin ja koko muuri vielä maavaloilla. Teos tuo valoa pimeään ja lasikuutiot hehkuvat jalokivinä, kuvailee Turpeinen.

Turpeinen puhuu yhteisötaideteoksesta, joka tutkii historian ja nykyisyyden vuorovaikutusta.

– Yhdessä tekeminen on entistä tärkeämpää, kun kaikenlaista kauheaa tapahtuu. Nyt syntyi yhteisöllinen taidemuuri. Kivien läpi mennään taiteen voimalla.

Kunnanjohtaja Terttu Heimala katkaisi puukolla teosta verhonneen kankaan.

– Ikinä en ole vielä päässyt tällaista tekemään, myhäili Heimala.

Luumäellä paljastettiin edellinen julkinen taideteos, JR 200 virolaisrykmentti, vuonna 1992. Eipä juuri muissakaan kunnissa tai kaupungeissa ole viime vuosina julkisia teoksia paljastettu. Eikä enää noudateta tapaa, jonka mukaan uusissa investoinneissa käytetään prosentti hinnasta taiteeseen.

Kangasvarren koululaiset olivat sonnustautuneet paitoihin, joihin oli painettu lasikuutioiden kuvia.

Viivi Viskari (1. luokka) oli piirtänyt hevosen ja ratsastajan.

– Koska meillä oli kesälaitumella hevonen.

Patrik Pihlhjerta (6. luokka) piirsi salamoita ja pilven.

– Koska kesällä on paljon ukkosta.

Emma Liikkasen (2. luokka) piirroksessa makaa tyttö laiturilla.

– Mie ite tykkään niin uimisesta ja koti on ihan lähellä rantaa.

Anton Salmi (6. luokka) ikuisti traktorin.

– Se on John Deere. Luumäellä on paljon peltoja ja meilläkin on kaksi traktoria, joista toisella aion tänään vielä ajaakin.

KUVATEKSTI

Mika Strandén

Kankaanrannan koululaiset ja taiteilija Outi Turpeinen puskivat Yhdessä läpi harmaan kiven. Teos näkyy hyvin tielle. Outi Turpeinen erottuu punaisissaan etualalla.

Outi Turpeinen auttoi Terttu Heimalaa vetäisemään kankaan teoksen yltä.

Anton Salmi piirsi traktorin.

Patrik Pihlhjerta (edessä) tutki muiden tekijöiden kanssa työnsä jälkeä.

Outi Turpeisen idea taidemuurista syntyi kaksi vuotta sitten, kun hän lenkkeili Kangasvarren koulun ohi.

Viivi Viskarin piirtämä ratsu säilynee muurissa vuosisatoja.

Kangasvarren koulun taidemuuri

Taiteilijoina Outi Turpeinen sekä kaikki koulun oppilaat.

Teos koostuu vanhan koulun perustuksen graniittilohkareista ja niiden välissä olevista valaistuista taidelaseista. Myös koko taidemuuri on valaistu.

Kuvat syntyivät Turpeisen koululaisille pitämissä työpajoissa.

Aiheet ammennettiin arjesta ja maalla asumisesta.

Kuvat siirrettiin Turpeisen kehittämällä seritekniikalla laseihin.

Turpeinen on taiteen tohtori ja kulttuurin moniosaaja, jonka näyttelyitä on ollut kotimaisissa taidemuseoissa ja ulkomailla. Väitöskirja käsitteli kulttuurihistorian ja nykytaiteen vuorovaikutusta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju