Anssi Kemppinen
LAPPEENRANTA. Toimeentulotuella elää taas yhä useampi lappeenrantalainen.
– Nousu alkoi toissa vuoden syksyllä. Tilastoissa toimeentulotukea saaneiden määrän kasvu näkyi vasta viime vuonna, sanoo Lappeenrannan johtava sosiaalityöntekijä Ritva Varis.
Stakesin tilastojen mukaan toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 4 242 lappeenrantalaiselle ruokakunnalle, kun vuonna 2008 määrä oli 3 992.
– Luvut eivät kerro vielä meidän koko asiakasmääräämme, sillä niissä ei ole mukana hylkäävän päätöksen saaneita uusia tuenhakijoita.
Toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt muuten koko 2000-luvun.
SYYNÄ toimeentuloasiakkaiden kasvuun on taantuma ja erityisesti siitä johtuva työttömyys.
– Työttömyys vaikuttaa ilman muuta. Suurin osa uusista asiakkaista on työttömäksi jääneitä ja lomautettuja, sanoo Varis.
Tuen piiriin on tullut uusia lapsiperheitä ja asiakkaina on myös eläkeläisiä ja työssäkäyviä. Yksi ryhmä on myös vastavalmistuneet ja opiskelijat, joilta loppuu opintotuki eikä töitä ole tiedossa.
– He ovat usein väliaikaisia asiakkaita, jotka odottelevat työttömyysturvan ja asumistuen saamista. Osa jää toimeentulotuelle pidemmäksikin aikaa.
Toimeentulotukiasiakkaista 70 prosenttia on yhden hengen ruokakuntia ja heistä enemmistö on miehiä.
ALKUVUONNA toimeentulotukea maksettiin Lappeenrannassa keskimäärin 1 992 ruokakunnalle kuukaudessa.
Kuukausitilastot pysyvät vuositilastoa alempana sillä tuen saajat ja tukiaika vaihtelevat. Viidennes saa tukea kuukausittain.
Lappeenrannan sosiaaliviranomaisten ennustuksen mukaan loppuvuonna tukea tarvitsevien määrä kasvaa ja yhä useampi jää pysyväksi asiakkaaksi, vaikka tukea on maksettukin alkuvuonna harvemmille kuin edellisvuonna.
– Jos työllisyys ei parane, asiakkaiksi tulee yhä enemmän yksin asuvia, joilta loppuu ansiosidonnainen päiväraha.
Myös tulevina vuosina käyrä jatkaa ylöspäin, mutta kasvun määrää Varis ei uskalla ennustaa.
– Täytyy muistaa, että 1990-luvun laman vaikutuksesta toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä kasvoi viiveellä. Vaikeita vuosia olivat 1992-1997, sanoo perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja Marja Kosonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.
1990-luvun laman tukimääristä jäädään kuitenkin vielä nyt kauaksi.
MUUALLA Etelä-Karjalassa toimeentulotuen saajien määrät näyttävät pysyneen alkuvuonna edellisvuoden tasolla.
– Isommat haasteet ovat kaupunkiympäristöissä. Maaseudulla muutokset ovat vähäisiä, sanoo Marja Kosonen.
Imatralla toimeentulotukea sai viime vuonna 1 600 taloutta, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2008.