Kanoottikauppa käy kesäisin

Uuden joutsenolaisen melontaliikkeen omistajat tekivät harrastuksestaan bisneksen.

LAPPEENRANTA. Joutsenolaisessa melontaliikkeessä on keskellä viikkoa hiljaista.

Kymmenkuntaa kanoottia kannattelevat metallitelineet täyttävät pienen hallin päätyyn rakennetun liiketilan lähes kokonaan. Ilmassa tuoksuu lasikuitu.

Kanootit näyttävät yllättävän isoilta kuivalla maalla, omasta elementistään pois vietyinä.

Saimaan Melonta Oy aloitti toimintansa Joutsenon keskustassa kesäkuun alussa. Liikkeen ovessa ei toistaiseksi lue edes aukioloaikoja. Käännettävä kyltti kuitenkin ilmoittaa, että putiikki on avoinna.

Kuten monet muutkin pienet kanoottikaupat, Saimaan Melonta on auki vain kesäsesongin ajan. Syyskuussa omistajat Pekka Mutikainen ja Aki Rissanen pistävät kaupan kiinni.

– Pekka on eläkkeellä talvisin, ja minä koitan keksiä jotain muuta hommaa, Rissanen sanoo.

Rissanen ja Mutikainen perustivat yrityksensä jatkamaan Mutikaisen entisen kaupan, Joutsenon Pyörä- ja Urheiluliikkeen, perintöä. Nyt bisnes pyörii pelkän melontaharrastuksen ympärillä.

Kanoottien ohella kauppansa tekevät myös melat, liivit, takit ja muut melomisvarusteet.

– Suuren osan tavaroista saisi tilattua myös netistä, mutta varsinkin pelastusliivejä ja vaatteita on hyvä päästä kokeilemaan ennen ostopäätöksen tekemistä, Rissanen sanoo.

Asiaan perehtymättömälle opetetaan, että näkyvillä olevista kanooteista kaikki ovat kajakkeja. Inkkareita, yksimelaisella melalla melottavia avonaisia kanootteja, telineissä ei ole esillä.

Asiakkaita liikkeessä käy 3-4 päivässä.

Osa tulee vakavissa ostoaikeissa, kun taas osa käy lähinnä katselemassa tarjontaa.

– Välillä sisään poikkeaa myös tuttuja harrastajia, jotka tulevat hetkeksi tarinoimaan, Mutikainen kertoo.

Omistajat uskovat, että melontatavaroille riittää ostajia, kunhan sana uudesta liikkeestä leviää.

– Täällä Etelä-Saimaalla on loistavat melomisreitit ja paljon harrastajia, Rissanen sanoo.

– Kun Pekka lopetti aikaisemman kauppansa, moni ihmetteli, miten heidän harrastuksensa käy.

Melonta on ollut jo pitkään tärkeä harrastus myös kummallekin omistajalle.

– Meloessa näkee vanhat tutut paikat uudesta näkökulmasta ja saa samalla kuin vahingossa liikuntaakin, Mutikainen naurahtaa.

Mika Strandén

Pekka Mutikainen meloo suurimman osan ajasta yksin. Porukalla tehtävät kaksi tai kolme reissua ovat kuitenkin hänen vuotensa kohokohtia.

Välillä sisään poikkeaa myös tuttuja harrastajia, jotka tulevat hetkeksi tarinoimaan.

Pekka Mutikainen

Kirjoittaja:
Sanna Jokila