Jaana Oksanen
Lappeenrannan kaupunki ei voi Museoviraston mielestä rakentaa Taipalsaaren Syrjälänsuolle jätevedenpumppaamoa ennen alueella mahdollisesti tehtäviä arkeologisia tutkimuksia.
Museoviraston ympäristövaikutuksia arvioivan lausunnon mukaan kaupungin hankealueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi kivikautista asuinpaikkaa sekä varhaismetallikautinen asuinpaikka. Museovirastosta kerrotaan, että kivikautisten asuinpaikkojen koko laajuus ei ole tiedossa, ja on todennäköistä, että ne ulottuvat jopa kannaksen keskiosassa sijaitsevan Syrjälänsuon reunoille.
-Vuonna 1993 otetut arkeologiset näytteet kertovat, että lähistöllä on harjoitettu viljelyä jo 1400-1300-luvuilla ennen ajanlaskumme alkua. Pumppaamon ja avokanavan rakentaminen kohdistuisi poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen muinaisympäristöön, sanoo intendentti Pirjo Uino Etelä-Karjalan museosta.
Lappeenrannan kaupunki esittää uuden jätevesiratkaisun varavaihtoehdoksi entistä puhtaampien jätevesien johtamista Pien-Saimaaseen, koska Rakkolanjokeen vesiä ei ehkä jatkossa voida enää laskea.
Yksi Pien-Saimaata koskevista esityksistä edellyttää pumppaamon rakentamista mahdollisesti juuri Syrjälänsuon alueelle sekä avokanavan rakentamista pumppaamon ja Kolinlahden välille.
Museoviraston mukaan toimenpiteet kajoaisivat suohon, josta saattaa löytyä lisää muinaisesta maanviljelykulttuurista kertovia siitepölynäytteitä sekä arkeologisia esineitä. Sen mielestä pumppaamon toteuttaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia paitsi suossa, myös muualla hankealueen läheisyydessä.
-Kohde on ollut erittäin kiinnostava. Viime aikoina suotutkimukset ovat saaneet merkitystä ihan uudella tavalla. On osoittautunut, että soissa on säilynyt sellaista orgaanista materiaali, mikä ei muuten säily. Suot ovat maankäytön arkistoja.
Kaupungin vaihtoehtoisille jätevesiratkaisuille Vehkataipaleen ja Kutilan alueille ei löytynyt muinaismuistolain asettamia esteitä. Kaupunki päättää jätevesien purkupaikasta viimeistään syys-kuussa.