Kivikautinen palapeli koostuu pienistä siruista

Arkeologit selvittävät pala kerrallaan Joutsenon kivikautisen asumuksen tarinaa. Työ on vaikeaa, koska palaset ovat pieniä ja niitä on vähän.

Sanna Kailanto

LAPPEENRANTA. Kivikautiset löytöretkeilijät muuttivat Joutsenon Kuurmanpohjaan 10?700 vuotta sitten. Heistä tiedetään vähän, sillä asutuksesta on jäljellä enää pieniä merkkejä.

-Piitä, kvartsia ja palaneen luun palasia lukuun ottamatta kaikki kivikauden asutuksen jäljet ovat tuhoutuneet, arkeologi Timo Jussila kertoo.

Nuolenkärkien kivilajeja ja työstötekniikoita vertailemalla voidaan päätellä, mistä alueen muinaiset asukkaat olivat lähtöisin.

-Samaa piitä ja nuolenkärkien työstötekniikoita on löytynyt Baltiasta ja keski-Venäjältä. Asukkaiden juuret voivat olla esimerkiksi etelä-Virossa.

Esineitä on valmistettu myös hankalammin työstettävästä kvartsista. Jussilan mukaan kvartsi- ja piiesineiden esiintyminen samassa paikassa kertoo siitä, että vanhat kontaktit Baltiaan ja Venäjälle on pikku hiljaa kadotettu ja Kuurmanpohjaan on syntynyt oma paikallinen kulttuurinsa. Kahden kulttuurin kohtauspaikkana Kuurmanpohja on kansainvälisestikin merkittävä paikka.

Näytteiden keräämistä ja tutkimista jatketaan edelleen. Arkeologin pettymykseksi viimeksi analysoidut luunäytteet eivät antaneet uutta tietoa. Suurin osa palasista oli liian pieniä lajin määrittämistä varten.

-Paikalla asuneiden ihmisten ruokavalioon kuului ainakin hirviä ja kaloja. On mahdollista, ettei nuotioon joutunut muita eläimiä, Jussila sanoo.

Tutkijoiden tieto on nuotiosta löytyneiden luiden varassa, koska ainoastaan palaneet luut ovat säilyneet maaperässä vuosituhansia.

-Palanut luu säilyy, koska palaessaan luu muuttuu kovaksi eli mineralisoituu, Jussila selittää.

Arkeologit kokoavat kärsivällisesti haastavaa palapeliä luun ja kiven palasista. Tutkijoiden tavoitteena on koota kaikki tiedot kansien väliin kirjaksi.

-Työn valmistuminen kestää varmasti vielä kymmenen vuotta, Jussila sanoo.

Kaivauksilla työtä tehdään arkeologian harrastajien vapaaehtoisvoimin.

Vapaaehtoiset tutkivat 300 neliömetrin kokoisen alueen varovasti käsin. Heitä hidas työ ei lannista. Turpeen alta paljastuu 10?000 vuotta historiaa.

KUVATEKSTI

Heli Blåfield

Arkeologi Timo Jussilan mukaan uuden kulttuurin omaksuminen, eli siirtyminen tuontipiin käytöstä paikalliseen kvartsiin, on kestänyt pari sataa vuotta.

Arkeologiaa harrastava Säde Rantanen on avustanut jo monena vuonna useilla eri kaivauksilla.

Kirjoittaja:
Sanna Kailanto