Jyrki Nuottimäki
Etelä-Karjalan pienet- ja keskisuuret yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana. Toiveikkuus on jopa muuta maata korkeammalla tasolla.
Maakunnan pk-yritysbarometriä esitellyt Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila oli tyytyväinen kyselyn tuloksiin. Vielä vuosi sitten yrittäjien odotukset olivat tosi syvällä taantuman suossa.
– Vaikka odotukset ovat nyt hyvät, ongelmia on. Ylikireä kilpailutilanne korostuu edelleen, se on ehkä yritystoiminnan merkittävin kehittymisen este.
Kritiikkiä yrittäjät antavat tuttuun tapaan kuntien yhteistyöstä. Etenkin kaupunkien elinkeinopoliittinen ilmapiiri tuotti jälleen huonot arvosanat.
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa yrityselämää edustanut henkilöstöpalveluyritys Opteamin alueyrittäjä Sami Hänninen ymmärtää kritiikin.
Hänen mielestään esimerkiksi Lappeenrannan elinkeinopolitiikan ytimessä toimivia kaupunkiyhtiöitä kiinnostavat omat tulostavoitteet enemmän kuin todellinen halu vaikuttaa elinkeinoilmastoon.
– Oma kokemukseni on, ettei siellä ole yhteistyöhaluja tai halua ulkoistaa toimintoja potentiaalisille yrityksille. Siellä on suurempi halu tehdä omaa itsenäistä bisnestä.
Hänninen patisti maakunnan yrityksiä verkostoitumaan nykyistä paremmin ja hyödyntämään myös alueen korkeaa innovatiivista osaamista, jota löytyy runsaasti yliopiston ympäriltä.
– Yliopiston ja yritysten välillä on turhan syvä kuilu, vaikka paremmalla yhteistyöllä olisi tarjolla tuottavia projekteja.
Yrittäjäkysely kertoo myös varovaisuudesta investointien käynnistämisessä.
Korkeilan mielestä se johtuu myös verotuksen epävarmuustekijöistä.
– Verotuksen kannustavuuden myös osinkoverotuksen osalta pitäisi säilyä ennallaan. Yrittäjät toivovat, että toimivaa systeemiä ei pitäisi turhaan muuttaa, Korkeila tulkitsee.
Finnveran aluejohtaja Satu Mäkelä-Kandelin näkee rahoittajana investointivarovaisuuden taustalla yritysten parantuneet tilauskannat.
– Enemmän rahoitustarvetta on ollut käyttöpääomalle, koska vienti vetää ja omia puskureita on syöty taantuman aikana.
Investointi- ja kehittämisvarovaisuus on havaittu myös ELY-keskuksessa. Rahoituspäällikkö Jouko Lankinen kertoo rahoitushakemusten määrien laskeneen selvästi.
– Syytä emme tiedä, koska meiltä haetaan rahoitusta lähinnä yritysten eri kehittämisvaiheisiin. Niihin on käytettävissä 6,5 miljoona euroa.
Jouko Lankisen mukaan erityisesti Imatran seutukunta on ollut paitsiossa. Puolen vuoden vertailussa hakemusten määrä on pudonnut 15:stä 3:een.
– Sinne olisi vielä käytettävissä toista miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan pk-yritysbarometri
Vastaajina oli 105 teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palvelujen yritystä.
Suhdannenäkymä oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana: paranee 50 %, pysyy ennallaan 42 %, huononee 8 %.
Kehittämisen pahimmat esteet: suhdanne-, talous- ja kilpailutilanne.
Yrityksistä 12 % piti rahoitusta kehittämisen esteenä. Niissä 63 % piti rahoituksen saatavuutta pahimpana esteenä, 38 % vakuuksien puutetta, mutta mikään yritys ei kokenut esteeksi rahoituksen hintaa.