Elina Kemppainen
KIELIKOKEILU sekä herättää innostusta että arveluttaa Etelä-Karjalassa.
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ilmoitti maanantaina vierailullaan Pohjois-Karjalassa, että antaisi itärajan kouluille mahdollisuuden kokeilla pakollisen ruotsin opiskelun vaihtamista venäjään.
Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) ja Imatran kasvatus- ja opetuspäällikkö Ulla Laine pitävät ehdotusta hyvänä, koska Etelä-Karjalassa ruotsin taitoa selvästi enemmän tarvitaan venäjän osaamista.
– Käytännössä Lappeenrannassa ei tarvita ruotsia, Kopra sanoo.
Hänen mukaansa venäjälle olisi sen sijaan käyttöä huimasti enemmän Kaakkois-Suomessa.
– Venäjän kielen merkitys on suuri, nimenomaan kaupankäynnin kannalta. Sen takia olisi hyvä, että meillä sitä mahdollisimman paljon osattaisiin ja opittaisiin.
Myös Laine korostaa venäjän tarpeellisuutta.
– Jos tällaista mahdollisuutta kokeiluun tarjottaisiin, niin Imatra tulisi varmaan hakemaan sitä, hän uskoo.
SAMAAN hengenvetoon sekä Kopra että Laine kiirehtivät kuitenkin huomauttamaan, että kielikokeilussa on vaaransa. Se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan myöhempää opiskelua ja työuraa ajatellen.
– Kokeilu ei ole niin yksinkertainen juttu kuin miltä kuulostaa. Ruotsin kielen asema on perustuslaissa määrätty. Jos meidän lapsemme Lappeenrannassa opiskelevat venäjää eivätkä ruotsia, saatamme tehdä heille karhunpalveluksen, Kopra toteaa.
Virkamiesuralla ruotsin taito on pakollinen. Jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi, mahdollisesti valtakunnallisestikin, Kopran mukaan myös perustuslain muuttamista on syytä miettiä.
– Kysymys on, tulisiko harkita sitä, että virkahallinnossa vaatimuksena olisi ainoastaan suomen kieli ja muusta kielitaidosta saisi plussaa. Toinen vaihtoehto olisi, että ruotsin kielen opetusta järjestettäisiin enemmän esimerkiksi yliopistossa.
ITÄ-SUOMEN koulun johtava rehtori Petri Kyyrä pitää Kiviniemen kielikokeiluehdotusta vain Pohjanmaan kielikiistaan liittyvänä nokitteluna. Kyyrä uskoo, että ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi ehkä jo tällä vuosikymmenellä, mutta ei pidä aikaa vielä kypsänä.
Tällä hetkellä Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimiva ja venäjää painottava koulu on ainoa Suomessa, jossa ruotsi on oppilaille vapaaehtoinen. Kyyrä toteaa, ettei vapaaehtoisuus ole heikentänyt ruotsin osaamista.
– Meillä suomenkielisistä lapsista noin 97-98 prosenttia valitsee ruotsin kielen.
Kyyrän mielestä ruotsin vapaaehtoisuus tuskin vähentäisi sen osaamista Itä-Suomessa. Toisaalta hän ei usko, että oppilaat, jotka eivät halua lukea ruotsia, innostuisivat merkittävästi venäjästäkään.