Pelastuslaitos tutkii sijaintinsa vaihtoehdot Lappeenrannassa

Vaihtoehtoina ovat ainakin uudet paloasemat lännessä ja idässä tai yksi uusi paloasema lähellä Kuutostien ramppeja.

Jyrki Nuottimäki

LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimipaikkakuvioita tarkastellaan Lappeenrannassa ensi vuonna. Vaihtoehtoja on useita, mutta pinnalle on noussut uusien joko yhden tai kahden itään ja länteen hajautetun paloaseman malli.

Uusia ratkaisuja on etsittävä, koska pelastuslaitos ei enää ehdi joka paikkaan ajoissa. Nopean avun turvaaminen täyttyy aikavaatimusten mukaisesti muualla, mutta ei Lappeenrannan läntisillä alueilla.

Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen haluaa katsoa maakunnan riskikeskittymän kokonaisuutta 20 vuotta eteenpäin.

– Arvioimme nyt sitä, tarvitaanko länsialueelle uusi sivupaloasema ja pitäisikö toinen uusi paloasema olla lähellä Viipurinporttia, jolloin voisimme luopua nykyisestä keskusasemasta.

Yhtenä vaihtoehtona Hokkanen pitää uutta keskusasemaa jossakin muualla, josta pelastuslaitos voi hoitaa koko aluetta aikavaatimusten mukaisesti.

– Yhden paikan vaihtoehto voisi olla Simolantien varrella, josta on uudet liikennejärjestelyt Kuutostielle.

Mahdollisuuksia on monia muitakin. Hokkasen mukaan niitä käydään läpi ensi vuonna, ja ratkaisuja tehdään tulevan palvelutasopäätöksen yhteydessä.

Pelastuslaitos joutuu järjestelemään myös henkilöstöään, jotta laitos voi toimia nopeasti keskellä maakunnan riskikeskittymää.

Järjestelytarvetta kasvattaa se, että osassa pelastusaluetta sopimuspalokuntalaisia on ollut vaikea saada hälytystehtäviin arkipäivinä.

– Vapaaehtoisilla sopimuspalokuntalaisilla on omat työnsä ja sidonnaisuutensa arkipäivinä, jolloin meillä taas on eniten hälytystehtäviä, Hokkanen kertoo.

Apua henkilöstöpulaan haetaan ensihoidosta. Se siirtyy sosiaali- ja terveyspiirille ensi vuoden alussa.

– Ensihoidossa työskentelevät neljä palomiestä jäävät pelastuslaitokselle, ja heidät sijoitetaan toimijoiksi riskikeskittymäalueelle arkipäiviksi. Osa sijoittuisi Joutsenoon, josta pelastuslaitos voi tarvittaessa operoida nopeasti keskellä riskikeskittymää.

Hokkasen mielestä järjestely parantaa pelastustoimen valmiutta arkipäivinä, vaikka henkilöstöä vähennetään kolmella henkilöllä vuoteen 2012 mennessä.

– Yksi päällystövirka jää täyttämättä ja loput hoidetaan eläköitymisten kautta.

Investointimäärärahat pelastuslaitoksella ovat ensi vuonna 650 000 euroa. Palvelutasopäätöksessä on sovittu, että investointeihin käytetään viisi euroa asukasta kohti. Tänä vuonna kertoimena oli seitsemän euroa.

– Se oli poikkeusvuosi. Hankimme lisärahoituksella raskaan raivausauton, jotta meillä on parempi valmius toimia raskaanliikenteen onnettomuuksissa.

Pelastuslautakunta esittää

Investoinnit vuonna 2011

Sammutusauto 300 000 euroa.

Johtoauto 100 000 euroa.

Öljyntorjuntavene 25 000 euroa.

Pelastuskalusto, suoja- ja virkavarusteet 110 000 euroa.

Tarkastus- ja päivystysajoneuvot 35 000 euroa.

Vaarallisten aineiden torjuntakalusto 50 000 euroa.

Kuntien maksuosuudet vuonna 2010

Imatra 1 930 710 euroa.

Lappeenranta 4 715 363 euroa.

Lemi 199 656 euroa.

Luumäki 340 025 euroa.

Parikkala 386 377 euroa.

Rautjärvi 265 048 euroa.

Savitaipale 259 795 euroa.

Suomenniemi 57 315 euroa.

Taipalsaari 320 920 euroa.

Etelä-Karjalan sote-piiri 1 155 800 euroa.

Yhteensä runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki