Vesa Salminen
LAPPEENRANTA. Myllymäen laskettelukeskuksen vesiongelma ratkaistaan tilapäisapuna pohjavedellä. Vesi lumitykeille otetaan Myllypuron pohjevedenottamosta.
Lappeenrannan yritystila -konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Etelä-Karjalan laskettelukeskus ja uusi rinneyrittäjä Jyri Paunonen odottavat vielä Lappeenrannan Vedeltä sopimusluonnosta, jotta vuokrasopimus saadaan tehtyä. Muista ehdoista on sovittu.
– Periaatteet on lyöty lukkoon, mutta siitä ei ole vielä sovittu, kuka maksaa ja mitä ja kenelle, vesisopimusta valmisteleva Lappeenrannan Vesi Oy:n suunnitteluinsinööri Sami Väisänen sanoo.
Vedenotto pumppaamosta viereiseen laskettelukeskukseen vaatii lyhyen liittymäjohdon.
– Ei mitään avaruustekniikkaa tarvita siihen, Väisänen kuvaa.
Veden hintaa Väisänen ei kerro. Kulutusmääriä hän ei tiedä.
– Meidän intressi on toimittaa vettä ja asiakas kuluttaa sitä.
– Lumetusasioista minulla ei ole hajuakaan.
NOIN PUOLET Myllypuron pumppaamon vedestä menee Joutsenoon ja toinen puolisko Imatralle. Kun lunta alkutalvesta tykitetään, korvaava vesi otetaan Imatralle joko Ruokolahdelta tai raakavetenä Immalanjärvestä, Imatran Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jouko Varis kertoo.
Lappeenrannan Vesi maksaa Imatralle korvausvedestä ja perii omat maksunsa rinneyrittäjältä tai kiinteistöyhtiöltä. Variksen mukaan puhutaan käytännössä kuukaudesta.
Kiinteistö Oy Etelä-Karjalan laskettelukeskuksen toimitusjohtajan Risto Jauhon mukaan edellisen rinneyrittäjän sopimus päättyi elokuun lopussa ja uusi pitäisi olla jo valmiina, mutta vesiyhtiöltä odotetaan yhä sopimusluonnosta vedenotosta.
Peruskulutus tykitettäessä on arviolta pari tuhatta kuutiota vuorokaudessa. Jauho sanoo, että vesilaskussa puhutaan joka tapauksessa kymmenistä tuhansista euroista.
POHJAVEDEN käyttö on Myllymäen vesiongelmaan tilapäinen ratkaisu. Siirtymäajaksi on Lappeenrannan kaupungin johdosta annettu kolme vuotta, minkä jälkeen pysyvä ratkaisu pitää löytyä. Veden pumppaaminen Saimaasta rinteeseen vaatisi lähes viiden kilometrin putkilinjan ja olisi miljoonan euron hanke.
Ilman tykkivettä laskettelukeskus kuolee. Taivaalta satava lumi on rinteessä vain puuterina ja silmien ilona.
Esimerkiksi viime talvena Myllymäen jyrkkä rinne pysyi pitkään kiinni, kun lumitykeistä 70-80 prosenttia saatiin käyttöön kahdeksan tunnin ajaksi vuorokaudessa. Loppuaika odoteltiin vettä.
– Oletusarvo on, että vuokraisäntä hoitaa sen veden, Paunonen sanoo.
– Jos vettä ei saada, kaikki esivalmistelu on turhaa.
Paunosen mukaan markkinoinnin, yritys- ja kausikorttimyynnin sekä työntekijöiden rekrytoinnin vuoksi sopimus pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti.
Myllymäki
Etelä-Karjalan laskettelukeskuksessa Myllymäessä on kuusi valaistua rinnettä ja neljä hissiä.
Korkeusero on 70 metriä ja rinteiden pituudet 300-600 metriä.
Kävijämäärä on viime vuosina vaihdellut 30 000-40 000 välillä.
Myllymäen uusi rinneyrittäjä on Jyri Paunosen Turtek Oy.
Lappeenrannan kaupunki tuki Myllymäen toimintaa viime vuonna 66 000 eurolla. Loput tulot saadaan rinteen vuokralaiselta.
Vedenottamot
Lappeenrannalla on kuusi vedenottamoa: Ilottulan Puslanmäessä, Nuijamaalla, Ylämaalla, Huhtiniemessä, Myllypurossa, Peräsuonniittyssä ja Korvenkylässä.
Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksen raakavesilähteenä on Sunisenselkä tai Nuottasaari. Muut vedenottamot ovat pohjavesilaitoksia.
Pumppausmäärät vuorokaudessa kuutiometreinä:
Huhtiniemi 9 400 kuutiometriä.
Myllypuro 3 500, josta Imatralle menee 1 800.
Ilottula-Puslamäki 2 300.
Korvenkylä 260, josta Imatralle menee 30.
Peräsuonniitty 200.
Nuijamaa 50.
Ylämaa 70.