Leena Sallinen
LAPPEENRANTA. Sotatieteen maisterikoulutuksen uudistus toi maanantaina Maasotakouluun 14 opiskelijaa laatuaan ensimmäiselle opintojaksolle. Lappeenrannassa toimiva Maasotakoulu vastaa tästä syksystä lähtien maisteriopintojen jalkaväkilinjan kolmen kuukauden koulutuksesta.
– Tämä on merkittävin opintojaksomme, koulutuksemme lippulaiva. Se tarjoaa meidän opettajillemme haasteen vaihtaa isommalle vaihteelle, Maasotakoulun johtaja, eversti Markku Riittinen totesi.
Uudistunutta sotatieteen maisteritutkintoa varten pitää suorittaa ensin sotatieteen kandidaatin tutkinto. Kahden vuoden maisteriopinnot suoritetaan työelämäjakson jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulussa, pääosin Helsingin Santahaminassa.
Toisen vuoden syksyllä opiskelijat käyvät puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa kolmen kuukauden opintojakson. Se on Lappeenrannassa nyt jalkaväkilinjan maisteriopiskelijoille alkamassa.
Opintojakson osanottajat ovat suorittaneet 2,5-vuotisen sotatieteen kandidaatin tutkinnon vuosina 2001-2003 alkaneessa koulutuksessa ja toimineet sen jälkeen puolustusvoimien määräaikaisina kouluttajina eri puolilla Suomea. Sotilasarvoltaan he ovat luutnantteja.
– Pystytte tuomaan koulutukseen oman käytännön kokemuksenne upseerina, Riittinen totesi kurssin avajaisissa.
Opintojakson aloittaa kolmetoista miestä ja yksi nainen. Heillä on vanhastaan kokemusta myös Maasotakoulusta, jossa he suosittivat osan kandidaattiopinnoistaan.
Nyt alkaneessa koulutuksessa opiskelijoilla on edessään yhteisiä sotataidon opintoja, valinnaisia johtamisopintoja ja sotilasammatillisia opintoja jääkäri-, kranaatinheitin- tai tiedusteluopintosuunnissa. Yleistavoitteena on syventää opiskelijoiden osaamista pataljoonan johtotehtävissä.
Ensi vuoden alusta he jatkavat opintojaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, josta heidän on määrä saada maisterin paperit syksyllä 2011.
– Vaatimukset ja aikapaine ovat kovemmat kuin siviiliopiskelijoilla, mutta koulutuksesta maksetaan palkkaa, ja sen jälkeen on puolustusvoimissa vakinainen virka, Riittinen luonnehti sotatieteen maisterin opintojen haasteita ja porkkanoita.
Aiemmin sotatieteen maisteriksi oli yhtäjaksoinen nelivuotinen koulutus, josta ensimmäinen vuosi oli Maasotakoulussa, jatko Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Maisterikoulutuksen uudistuksen syynä oli siirtyminen yleiseurooppalaiseen opetussuunnitelmaan EU:ssa 2000-luvulla toteutetun niin sanotun Bolognan prosessin mukaisesti.
– Lopputuotteesta ei ole kokemuksia, mutta joukko-osaston kannalta tämä on hyvä ratkaisu, ja maistereille se tarjoaa nousujohteisen polun vaativampiin tehtäviin, Riittinen arvioi uudistusta.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Luutnantti Tommi Huttunen Kajaanista aloitti 13 muun sotatieteen maisteriopiskelijan kanssa Lappeenrannan opintojakson optimistisen odottavalla kannalla.
Maasotakoulun johtajan, eversti Markku Riittisen mukaan maanantaina alkanut opintojakso on tavoitteiltaan vaativin Maasotakoulun koulutuksista.
Maasotakoulu
Puolustusvoimien maavoimien puolustushaarakoulu.
Toimii Lappeenrannan varuskunnassa Rakuunamäellä ja Leirin kentällä.
Perustettu 2001, edeltäjä samoissa tiloissa toiminut Maanpuolustusopisto.
Päätehtävät koulutus, tutkimus ja valmius.
Koulutus on pääasiassa perus- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle.
Kouluttaa myös varusmiehiä Rakuunaeskadroonassa ja reserviläisiä kertausharjoituksissa.
Henkilöstöä 220, opiskelijoiden määrä vaihtelee kurssien mukaan.
Menossa olevat opintojaksot
Sotatieteiden maisteriopinnot jalkaväkilinja: 15 opiskelijaa.
95. kadettikurssi jalkaväkilinja (sotatieteen kandidaattiopinnot): 28 opiskelijaa.
Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 1: 57 opiskelijaa.
Jalkaväen sotilasammatillinen opintojakso 1: 32 opiskelijaa.
Rakuunaeskadroonassa varusmiespalvelustaan suorittaa saapumiserittäin 100-120 varusmiestä.