Etelä-Karjalaan visioidaan kahta uutta suuren luokan kauppakeskusta. Toista kauppajättiä kaavaillaan Lappeenrannan Selkäharjuun, toista Parikkalan keskustaajaman pohjoispuolelle Koirniemeen.
Vähittäiskaupan suuryksiköt on kirjattu Etelä-Karjalan tuoreeseen maakuntakaavaan, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä tarkistettavana.
Selkäharjuun ja Koirniemeen visioidaan suuren luokan kaupallisia vetonauloja, jotka houkuttelisivat asiakkaita yli maakunnan ja valtion rajojen. Lappeenrannan kaupunki petaa Selkäharjuun paikkaa jopa 80 000 kerrosneliön kauppakeskukselle, jonka ykköstoimijaksi on toivottu Ikeaa.
Parikkalassa kauppakeskuksen toteutuminen on sidottu Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan avautumiseen. Kunta alkaa kaavoittaa Koirniemen aluetta vuonna 2012.
Yrittäjiltä on kyllä tullut jo yhteydenottoja, mutta niistä on vielä turhan aikaista puhua sen tarkemmin, kun- nanjohtaja Hans Olander sanoo.
Suuren luokan kauppahankkeiden lisäksi maakuntakaavassa on merkinnät kuudelle pienemmälle kauppakeskukselle.
Savitaipaleen ABC-aseman yhteyteen, Luumäen Rantsilanmäelle ja Rautjärven Änkilänmäelle on merkitty paikat alle 5 000 kerrosneliön kauppapaikoille. Etelä-Karjalan liiton kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius perustelee uusia kauppakeskuksia paikallisten asukkaiden tarpeilla.
Maaseutukunnissakin tarvitaan palveluita. Jos palveluita ei ole, niitä lähdetään hakemaan kauempaa, esimerkiksi savitaipalelaiset Lappeenrannasta.
Ympäristöministeriö haluaa rajoittaa kauppakeskusten rakentamista kuntakeskusten ulkopuolelle paikkoihin, joihin pääsee vain henkilöautolla. Wallenius pitää ministeriön ajattelua joiltakin osin nurinkurisena.
Nämä kauppahankkeet nimenomaan vähentäisivät liikennettä.
Lappeenrannassa suuryksikön paikkoja on varattu Selkäharjun lisäksi Mälkiälle Kuutostien ja Nuijamaantien risteyksen kupeeseen ja Lavolaan Kuutostien eritasoliittymän paikkeille. Selkäharju on selkeä ykköskohde.
Imatralla on varaus suuryksikölle Korvenkannassa, hyvien yhteyksien päässä Rauhan lomakeskuksesta.
Ympäristöministeriöllä on ollut tiukka linja kauppakeskusten sijoittelussa. Se on torpannut useita hankkeita yhdyskunta- ja palvelurakennetta hajottavina. Wallenius uskoo, että kaikki kauppakeskukset eivät saa jäädä Etelä-Karjalan maakuntakaavaan.
Ministeriö on ruksannut kaikista maakuntakaavoista suuryksiköitä pois enemmän tai vähemmän. Toivon, että he kuitenkin ymmärtävät rajamaakunnan erityisyyden.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla linjataan maankäyttöä ja rakentamista yli kuntarajojen. Kaava laaditaan 1020 vuodeksi eteenpäin.
Maakuntaliitot vastaavat maakuntakaavojen tekemisestä. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavat.
Muita kaavamuotoja ovat yleis- ja asemakaavat. Näitä laativat kunnat.
Maakuntakaava ohjaa kunnallista kaavoittamista.
Lähde: Ympäristöministeriö