Maakunnan alttariteokset
Etelä-Karjalan evankelis-luterilaisten kirkkojen altteriteosten takaa löytyy parikymmentä taiteilijaa.
Koko Suomen alttaritaulumaalaukseen on jättänyt merkittävän jälkensä Alexandra Frosterus-Såltin (18371916). Vuosina 18771919 maan alttaritaulutuotannosta on hänen maalaamiaan noin kolmasosa, yli 60. Niistä kaksi on Etelä-Karjalassa: toinen Lappeen Marian kirkossa ja toinen, uran päättänyt, Ruokolahden kirkossa.
Frosterus opiskeli 1860-luvulla Düsseldorfissa. Mentyään naimisiin vaasalaisen lääkärin kanssa hän kuitenkin omistautui perheelleen.
Puolison äkillinen kuolema sai hänet jälleen tarttumaan siveltimeen. Alttaritaulutilaustensa avulla hän turvasi toimeentulonsa ja kolmen poikansa koulutuksen.
Lappeen Pyhän Marian kirkon Kristuksen taivaaseenastumisessa pienet kerubihahmot koristavat maalauksen valoisaa yläosaa. Alaosassa opetuslapset ovat tummia, mikä korostaa taivaaseen kohoavan Kristus-hahmon aineettomuutta.
Frosterus-Såltin maalasi myös Lappeenrantaan Suomen rakuunarykmentin kirkkoa josta tuli myöhemmin Uudenmaan rakuunarykmentin sotilaskoti varten Getsemanen, jossa vaaleanpunertavat ja violetit värisävyt hallitsevat.
Ruokolahden kirkkoon 1915 maalattu Ristiinnaulittu on taiteilijan suurimpia, lähes neljä metriä korkea. Frosterus-Såltin piti ristiinnaulittu-aihetta haastavana eikä maalannut sitä kuin neljä kertaa.
Ruokolahden alttaritaulun sivellintekniikassa näkyy jo varovaisia merkkejä 1900-luvun modernismia enteilevistä virtauksista.
Suomalaisessa taidehistoriassa merkittävä on myös taidemaalari Arvid Liljelund (18441899). Hän on maalannut Imatrankosken kirkossa olevan entisen Jääsken kirkon alttarimaalauksen Tulkaa minun tyköni vuodelta 1888.
Liljelund oli 1890-luvulla Viipurin taiteenystävien piirustuskoulun pääopettaja ja johtaja. Ajan taideyleisö ihaili hänen kansankuvauksiaan, joissa oli kertova sisältö ja taidokas materiaalien kuvaus.
Tulkaa minun tyköni pyrkii toisaalta realistiseen havaintoon, mutta on akateemisen taiteen tapaan viimeistelty huolellisesti.
Valtiollisen itsenäistymisen jälkeen alttaritauluissa on yhä enemmän omaan maahan ja omaan aikaan liittyviä piirteitä.
Kirkkoherran poika ja vapaamuurari Alvar Cawén (18861935) maalasi 1933 Simpeleen kirkkoon aiheeltaan poikkeavan teoksen: Ora et labora eli Rukoile ja tee työtä. Se tunnetaan paremmin nimellä Rukous työn ääressä viljapellolla.
Ohuilla värikerroksilla maalattu tunnelmallinen valaistus kohdistuu kylvöpellolla tapahtuvaan suomalaisen viljelijäperheen hartaaseen rukoushetkeen.
Ei-raamatullinen aihe alttaritauluna saattoi vielä 1930-luvullakin herättää keskustelua.
Kuvanveistäjä Radoslaw Gryta (syntynyt 1955) on luonut perinteisen ja ekumeenisen alttariveistoksen Lauritsalan kirkkoon 1995. Krusifiksi-aihe oli taiteilijalle läheinen, sillä hänen synnyinmaassaan Puolassa ristiinnaulittu Kristus on kaikkialla katolisessa kulttuurissa vastaantuleva teema.
Valurautaisen Kristushahmon pohjana on myöhäiskeskiaikaisen veistotaiteen kuvakieli.
Valokuvaajat ja kuvatekstit:
Marleena Liikkanen, Kai Skyttä, Mika Strandén, Kai Skyttä
Simpeleen kirkko: Alwar Cavén 1993, Rukous työn ääressä viljapellolla.
Suomenniemen kirkko: Kyllikki ja Hannes Malin 1924, Jeesus siunaa lapsia. Aihe on varsin epätavallinen alttaritaulussa. Fresko on maalattu suoraan seinään.
Lappeen Marian kirkko: Aleksandra Frosterus-Såltin 1887, Kristuksen taivaaseen astuminen.
Imatrankosken kirkko: Arvid Liljelund 1888, Tulkaa minun tyköni. Jääsken kirkon entinen alttaritaulu.