Elina Kemppainen
PAKOLLISESTA ruotsista luopuminen ei aiheuttaisi ongelmia kunnissa. Opetus saataisiin järjestettyä uuteen uskoon yksinkertaisin toimin, vaikka lisäkustannuksia valinnaisuuden lisäämisestä tulisikin. Näin vakuuttavat Etelä-Saimaan haastattelemat kuntien edustajat.
Poliittisessa keskustelussa on pohdittu mahdollisuutta vaihtaa pakollinen ruotsi venäjään. Jos ruotsin sijasta saisi valita muitakin kieliä, oppilaat voisivat innostua ottamaan muutakin kuin venäjää.
Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti uskoo, että myös saksa, ranska ja jopa espanja voisivat kasvattaa suosiotaan. Hänen mukaansa yläkouluissa kielivalinnat olisi helppoa toteuttaa.
-Lappeenrannan yläkouluissa on hyvin kieltenlehtoreita ja harva heistä opettaa vain yhtä kieltä. Luulen, että opettajia kyllä löytyisi.
Routin mukaan kustannuksetkaan eivät olisi yläkouluissa kovin suuria. Enemmän maksaisi lisätä valinnaisuutta alaluokilla, koska yksiköt ovat pienempiä. Jos ruotsin saisi vaihtaa vain venäjään, Routin mukaan kaupungin pitäisi palkata uusi venäjänopettaja.
LEMIN sivistysosaston päällikön, koulukeskuksen rehtorin Petri Vainikan mukaan Lemillä pystyttäisiin reagoimaan nopeasti, jos ruotsista tulisi valinnaisaine ja oppilaat innostuisivat valitsemaan sen sijasta enemmän venäjää.
-Lemillä on hyvä tilanne, koska meillä on venäjänkielenlehtori talossa. Ruotsinlehtorilta tunnit vähenisivät, joten hänelle täytyisi etsiä muita tunteja.
Venäjän opinnot voi aloittaa Lemillä yläasteella. Alaluokkien kielet ovat englanti ja saksa. Vainikan mukaan ranskaa ei Lemillä pystytä tarjoamaan.
Vainikka toteaa, ettei ymmärrä ruotsista ja venäjästä käytyä keskustelua. Hän huomauttaa, ettei ruotsin kielen opiskelu estä nytkään venäjän kielen oppimista.
Ruokolahden kirkonkylän koulun rehtori Kari Stenberg toteaa, että suurin este venäjän kielen opiskelun lisääntymiselle on pula halukkaista oppilaista. Opetuksen puolesta järjestelyt olisi helppo tehdä.
-Eihän se ole kuin muutama opetusryhmä lisää. Viikkotasolla se tarkoittaisi muutamaa tuntia lisää. Kunnan talous ei varmastikaan kaadu siihen. Uskon, että venäjänopettajia Itä-Suomessa kyllä saadaan.
Imatran sivistystoimen kehittämis- ja talouspäällikkö Tuula Salovuori huomauttaa, että lisäkustannukset riippuvat siitä, miten opinnot suunnitellaan. Ryhmien määrät ja niiden sijoittuminen vaikuttavat kustannuksiin.
Jos valinnainen venäjän opiskelu kasvaisi peruskoulussa, Salovuoren mukaan pitäisi huolehtia jatko-opiskelumahdollisuudesta toisella asteella.
-Pitäisi myös pystyä järjestämään ruotsia sellaisille, jotka valitsisivat venäjän B1-kielenä, jotta he voisivat aloittaa ruotsin vaikkapa kahdeksannella luokalla.