Pikkupakkasta, tyyntä, juuri koneella ajettu Kisapuiston tekojää. Ossi Vilhu saa viilettää unelmakelissään joka-aamuisen lenkkinsä. Kalevan kierros ottaa mittaa luistelussa tammikuussa, maaliskuussa hiihdossa, sitten maratonissa, yksinsoudussa, pyöräilyssä ja suunnistuksessa. Mielessä taitaa häämöttää yli 60-vuotiaiden sarjan viimevuotisen voiton uusiminen.
-Harrastamistahan tämä vain on, mutta kun pistetään lappu rintaan, silloin yritetään tosissaan. Kilpailuvietti on merkittävä osa minua. Mukavuusalueella eläminen taas ei, sanoo Vilhu, 63.
-Jotkut ihmettelevät, että onhan sinulla rahaa. Voisit tehdä mitä vaan. No, ovathan nämä pitkät lajit joskus hirvittävää itsensä kiusaamista. Mutta se onnistuminen, kun rankalla työnteolla saavuttaa tavoitteen. Sama asia pätee yrittämiseenkin.
Etelä-Karjalan suurituloisimpien kärkinimiin vuosia kuulunut Vilhu ei hae pikavoittoja. Onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä, kypsymistä ja oivallusten hiomista. Tätä Vilhu haluaa teroittaa myös tuleville yrittäjille. Ja tämän takia yrittäjän ura kannattaisi aloittaa nuorena. Vilhusta tuli 24-vuotiaana Terästornin toimitusjohtaja. Kymmenessä vuodessa, välillä kiikunkaakun pystyssä pysyen, Terästornista kasvoi menestystarina.
Vilhu toteaa elävänsä vaatimattomasti. Hän ei tunnustaudu ahneeksi tai rahanhimoiseksi; menestykseen on ajanut intohimo.
-Yrittäminen on kilpailua, oman vision toteuttamista. Että kehittää paremman tuotteen kuin kenelläkään muulla. Se tunne, että hyvänen aika, tämähän toimii kuin unelma. Onnistuminen tuo kassaan rahaa, mutta raha ei ole se pointti.
Vuonna 2007 Vilhu myi Terästornin, kun siinä vaiheessa Vilhun toivomaa jatkajaa ei perhepiiristä löytynyt. Tuolloin Vilhu joutui myös katsomaan peiliin.
-Olen painanut sata lasissa. Perhe ja lapset jäivät sivurooliin. Eihän minulla ollut heille aikaa. Olen pyytänyt sitä anteeksi lapsiltani. Taisin omalla esimerkilläni vaikuttaa niin, että heitä ei yrittäminen kiinnostanut.
-Toivoisin, että nuoret yrittäjät pystyvät ottamaan tämän huomioon. On äärettömän tärkeää olla lasten ja perheen kanssa.
Vilhun isä oli yrittäjä, mutta perhe asui maaseudulla.
-Traktoria tuli ajettua jo hyvin nuorena. Ja tuon ajan Suomessa oli mahdollista sekin, että ajoin kansakouluun autolla.
Vilhu näyttää vanhaa valokuvaa kymmenvuotiaasta paljasjalkaisesta Ossista haalari päällä ja hitsausmaski otsalla. Ossin naama loistaa.
-Olen aina tiennyt, että minusta tulee yrittäjä. Tähdet olivat siinä asennossa minun kohdallani, enkä mitään muuta ole voinut kuvitellakaan.
Vilhu luonnehtii itseään taustajoukoissa viihtyväksi ajattelijaksi ja tekijäksi, jolla ei ole esiintymishalua saati -kykyä. Kynttiläänsä hän ei kuitenkaan kätke vakan alle.
-Jos pystyy kanssaihmisiä työllistämään, niin kyllä se sydäntä lämmittää. Ja kyllä Terästorni on yhteiskunnalle verorahoja tuonut, hyvinkin merkittävästi. Siitä voi olla ylpeä, että on kortensa kekoon kantanut.
Ja saahan Vilhu jätettyä jälkensä myös Lappeenrannan kaupunkikuvaan. Suojelukiistelyn kohteena olleen Hinkkasen talon tilalle nousee Wilhunkulma.
Rautatieaseman läheltä Vilhun sijoitusyhtiö Assi Group osti suojelumerkinnän saavan Armilan funkiskoulun.
-Ei näistä ensisijaisesti hae voittoa, vaan tämä on säilyttämistä ja inflaatiosuojaa. Kyllä minä laskisin kummatkin hankkeet kulttuuriteoksi.
Henkeen ja vereen yrittäjähenkinen Vilhu ottaa vahvasti kantaa. Yrittäjyyttä ei Vilhun mielestä suosita riittävästi. Arkadianmäellä istuu julkisen sektorin työpaikoilta tulleita edustajia, joille Vilhu ei oikein soisi edes äänioikeutta.
Yritystuet vääristävät kilpailua. Tuet voisi Vilhun mielestä puolittaa.
-Ja säästetyt varat käytettäisiin yritysverotuksen alentamiseen.
Tuloerojen kasvusta Vilhu ei kantaisi huolta.
-Ei se raha mihinkään häviä, jos joku hankkii enemmän ja maksaa sitten verojakin enemmän. Ei se ole keneltäkään pois.
Päiväsakkosysteemi, jossa isotuloiselle lankeaa Vilhun mukaan hirveän isot sakot, sen sijaan on epäkohta. Epäkohta on sekin, jos yhteiskunta jakaa vastikkeettomia etuuksia.
-Kellekään ei pitäisi maksaa kotiin vastikkeetonta rahaa.
Työttömiin Vilhu puhaltaisi lisää puhtia.
-Tuskin tuolla hiihtoladuilla näkee kovin paljon työttömiä.
Vientiteollisuuden nimiin vannovan Vilhun mielestä on valitettavaa, ettei Suomella ole enää Kekkosen ajan selkärankaa.
-Korruptio ja moraalittomuus ottavat jalansijaa. Suomella ei ole varaa menettää mainettaan luotettavana kättä päälle -maana ja kauppakumppanina. Tähän asti se on ollut meidän kilpailuetumme ja tuonut kauppoja.
-Suuret ikäluokat saivat vielä kasvatuksen, jossa ymmärrettiin oikea ja väärä. Omatuntokin tarvittaessa kolkutteli. Joskus tuntuu, että onko nykyään enää koko omaatuntoa.
Kuvateksti
Heli Blåfield
Ossi Vilhu treenaa Kisapuistossa Kalevan kierrokselle.
Jotkut ihmettelevät, että onhan sinulla rahaa. Voisit tehdä mitä vaan.
Ossi Vilhu
Eihän minulla ollut heille aikaa. Olen pyytänyt sitä anteeksi lapsiltani.
Ossi Vilhu
Kellekään ei pitäisi maksaa kotiin vastikkeetonta rahaa.
Ossi Vilhu
Ossi Vilhu
Syntynyt 1948 Lemillä.
Vaimo Arja ja lapset Tero, Päivi ja Paula.
Asuu omakotitalossa Lappeenrannan Ilottulassa.
Koneteknikko.
Vuoden 2006 yritysjohtaja.
Myi perheyritys Terästornin vuonna 2007 oltuaan 36 vuotta yhtiön toimitusjohtaja. Teollisuuden säiliöitä enimmäkseen vientiin toimittava Terästorni toimii Muukossa.
Terästornin hallituksen jäsen. Mukana järjestöissä mm. Etelä-Karjalan Kauppakamarin hallituksessa, Yrittäjäyhdistyksessä ja Kurki-säätiössä.
Vilhun sijoitusyhtiö Assi Group osti Armilan funkiskoulun tontteineen.
Assi Group rakennuttaa Wilhunkulmaa entisen Hinkkasen talon paikalle.