Lasten vastaanottokotiin päätyy yhä useampi

Lastensuojelu-ilmoituksia ja lasten sijoituksia tehdään Etelä-Karjalassa aiempaa enemmän. Huostaanoton sijasta sijoitus päättyy usein kotiinpaluuseen.

Otto Ponto

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa Etelä-Karjalassa. Lapsia myös sijoitetaan vastaanottokoteihin aiempaa enemmän.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri kirjasi alustavien tilastojen mukaan yli 1 700 ilmoitusta, ja Imatralla ilmoituksia tuli noin 400.

Kasvu on ollut huomattavaa etenkin Lappeenrannassa, jossa ilmoitusten määrä lisääntyi yli 200:lla vuoden aikana. Nyt sote-piiriin tulleista ilmoituksista 1?576 tuli Lappeenrannasta, kun ennen piiriä ilmoituksia oli 1 327.

Lisääntyneet ilmoitukset kertovat, että lapsiperheiden ongelmat ovat kasvussa.

-Moni on myös ymmärtänyt, että lastensuojeluilmoituksen tekemällä ongelmien selvittäminen alkaa, sanoo sosiaali- ja terveyspiirin lastensuojelutyön päällikkö Raija Kojo.

Hänen mukaansa lasten ja nuorten ongelmat ovat monimutkaisia vyyhtejä, josta yhtä ja perimmäisintä syytä on vaikea löytää. Monessa tapauksessa päihteet ovat vähintään osa ongelmaa.

Lastensuojeluilmoitukset johtavat toimiin avohuollossa. Lapsia myös sijoitetaan vastaanottokoteihin entistä enemmän.

Esimerkiksi vastaanottokoti Tarulantupa Lappeenrannassa on kovalla käytöllä.

Sosiaali- ja terveyspiiriin liittymisen jälkeen vastaanottokotiin on ollut entistä enemmän tulijoita. Viime vuoden aikana Tarulantupaan sijoitettiin 114 nuorta tai lasta.

Käyttöaste oli korkea myös ennen sote-piiriä. Vuonna 2009 sijoituksia oli 103.

Lappeenrannan vastaanottokotien tungos näkyy myös Imatralla. Kaikki eivät mahtuneet Tarulantupaan, joten sote-piiri osti lisäksi yhteensä 15 lapselle lyhytaikaisia sijoituspaikkoja Imatran vastaanottokodista tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Vastaanottokodissa asuneista nuorista suurin osa palaa sijoituksen jälkeen kotiin.

Tarulantuvan johtajan Marja Vuolteen mukaan vastaanottokodissa käyneistä nuorista noin 78 prosenttia on voinut palata sijoituksen jälkeen.

-Kotiin palaaminen kertoo, että perheen ongelmia on saatu selvitettyä. Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto, ja siihen päädytään vasta, kun avohuollon muut mahdollisuudet on käyty läpi, Vuolle sanoo.

Sijoitukset kestävät viikoista joihinkin kuukausiin, mutta yleensä alle vuoden verran.

Huostaanotot ovat vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella otettiin viime vuonna huostaan 17 lasta, kun pelkästään Lappeenrannassa oli 28 huostaanottoa vuonna 2009. Imatralla huostaanottoja on kymmenen vuodessa.

Huostaanottojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Selitystä vaihtelulle on hankala hakea. Raija Kojon mukaan kyse ei ole siitä, että lastensuojelulakia tulkittaisiin eri vuosina eri tavoin.

Kirjoittaja:
Otto Ponto