Timo Laitakari
Kaakkois-Suomeen syntyy lähivuosina yli 2 000 uutta työpaikkaa. Näin esittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ennuste. Työpaikoista arvoilta 800 tulisi Etelä-Karjalaan.
Työpaikkojen lisäys ei riitä kattamaan juuri koetun taantuman tuhoja. Neljän edellisen vuoden aikana Etelä-Karjalasta hävisi 2 300 ja koko Kaakkois-Suomesta 6 700 työpaikkaa. Tiedot selviävät Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuoreesta aluekehityskatsauksesta.
Raportin laatinut erikoistutkija Niilo Melolinna arvioi, että Etelä-Karjalassa erityisesti rakentamisen sekä kaupan ja matkailualan työpaikkatilanne paranee. Rakentamisessa työpaikkoja tuovat yhä jatkuvat isot tierakennushankkeet ja matkailun rakentaminen.
Melolinna nostaa esiin myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia- ja sähkötekniikan tutkimuksen ympärille nousevan yritystoiminnan.
Taantuma alkoi Etelä-Karjalassa vähän myöhemmin kuin muualla. Maakunta ja koko Kaakkois-Suomi myös selvisi taantumasta työpaikkamielessä muuta maata paremmin. Työt vähenivät, mutta suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Viime vuosina metsäteollisuudessa on rytissyt rajusti. Alan leikkauksissa Etelä-Karjala kuitenkin selvisi Melolinnan mukaan Kymenlaaksoa vähemmällä. Toisaalta maakunnassa on ollut suuria ongelmia sahoilla.
Myös kuljetusalalla työpaikkoja hävisi runsaasti.
Etla ennustaa paperiteollisuuden työpaikkojen määrän jatkavan laskuaan. Jo nyt paperi työllistää Kaakkois-Suomessa vähemmän kuin maatalous.
Jos työttömyyslukuja vertaa vuoden takaiseen, hyvältä näyttää. Kun lukuja vertaa taantumaa edeltäviin, näkymä on jo synkempi: työttömiä on yhä selvästi enemmän.
Kehityksessä on tuntuvia kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Lemillä ja Luumäellä työpaikkoja on jo vähän enemmän kuin ennen lamaa.
Melolinna muistuttaa erityisesti korkeasta nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kun taantumassa vähennettiin väkeä, se kohdistui usein vanhimpiin työntekijöihin, jotka sitten jäivät niin sanottuun eläkeputkeen.
-Vaikka työttömyys on alenemassa, siinä on hankalia rakenteellisia piirteitä, Melolinna sanoo.
Työttömyyden kohenemisen taustalla on paljolti lomautusten väheneminen.
-Uutta työvoiman kysyntää tarvittaisiin erityisesti nuorille.
Jos vertaillaan Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien työllisyyttä, ei Melolinnan mukaan enää nähdä mitään suurta eroa. Imatran suunnalla työttömyys on perinteisesti ollut korkeampaa. Viime vuosina ero on selvästi kaventunut.