Seija Hackman
Puheet erittäin kireistä Saimaan kanavan vuokraneuvotteluista Suomen ja Venäjän välillä ovat Suomen pääneuvottelijoiden mukaan puppua.
Liikenneministeriön entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela ja nykyinen kansliapäällikkö Harri Pursiainen tyrmäävät väitteet, että Venäjä olisi halunnut nyhtää Saimaan kanavasta niin suurta vuokraa kuin Suomi vain voisi maksaa.
Korpela veti kanavavaltuutettuna neuvotteluja Suomen puolelta vuoden 2006 loppuun asti. Pursiainen pääsi allekirjoittamaan uuden kanavasopimuksen aiepöytäkirjan syksyllä 2008.
Kumpikin vakuuttaa Suomen pitäneen kiinni siitä, että vuokra on korvaus kanavasta Venäjälle koituvista todellisista kustannuksista. Periaate neuvottelijoiden mukaan myös toteutui.
Neuvottelut pullahtivat esiin, kun Wikileaks paljasti Yhdysvaltain lähetystön raportin presidentti Tarja Halosen ja Vladimir Putinin tapaamisesta vuodelta 2004.
Raportin mukaan keskustelut Saimaan kanavasta olivat vaikeat. Suomi olisi halunnut maksaa kanavasta kustannusten mukaan, Venäjä olisi halunnut Suomen maksavan niin paljon kuin Suomella on varaa.
Juhani Korpela ihmettelee, mistä käsitys voi olla peräisin. Vuonna 2004 kanavaneuvottelut olivat vielä lähtökuopissa.
-Eihän Venäjällä silloin ollut edes virallista valtuuskuntaa, joka asiasta olisi neuvotellut. 2004 tärkein kysymys ei ollut vuokran suuruus vaan se, että Venäjä asettaisi valtuuskunnan, jollainen Suomella oli ollut jo 2002, Juhani Korpela toteaa.
Viralliset neuvottelut alkoivat syksyllä 2004, kun kanavavaltuutettuna aloitti nykyinen valtuutettu Sergei Aristov. Korpelan mukaan venäläiset noteerasivat alusta asti hyvin sen lähtökohdan, ettei kanava ollut mikään kannattava bisnes.
-Aristov sanoi useaan kertaan, ettei kanavalla olla rahastamassa. Missään vaiheessa ei tullut esille sellaista, että he olisivat vaatimassa mitä tahansa. He ottivat hyvin tavoitteen, että vuokra vastaisi kustannuksia.
Julkisuudessa Venäjällä Korpelan mukaan oli tosin esillä roimempiakin puheita, mutta niillä ei ollut tekemistä neuvottelujen kanssa.
Myös Harri Pursiaista kiskontaväitteet hämmästyttävät.
-Ihan asiallisesti ja kunnolla neuvoteltiin. Kun minä tulin mukaan 2007, kutakuin ensimmäisenä sovittiin vuokran määrä, jotta päästiin vaikeampiin asioihin. Vuokra oli se helpoin. Vaikeampia olivat juridiset ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvät asiat, Harri Pursiainen sanoo.
Uuden vuokran Pursiainen katsoo perustuvan kustannuksiin.
-Kieltämättä venäläiset tekevät monia asioita kalliimmin kuin me, mutta en silti pidä vuokraa kalliina. Ja kun sanotaan, että vuokra nousi, pitää muistaa, että sillä saadaankin enemmän. Vuokra kattaa sellaisia maksuja, joita nyt maksavat kuljetusyritykset.
Vuonna 1963 määrätty kanavavuokra tarkistettiin vain kerran. Sen reaaliarvo on kutistunut tuntuvasti.
KUVATEKSTI
Tuuli Truhponen
Liikenneministeriön virkamiesten mukaan kanavasopimusneuvotteluja käytiin hyvässä hengessä. Laiva saapumassa Soskuan sulkuun vuoden 2009 lopussa.
Ote Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön salaisesta raportista kertoo ulkoministeriön Venäjä-johtajan Olli Perheentuvan kommentoineen kanavaneuvotteluja kuivaan sävyyn.
Sopimus voimaan pian
Uusi Saimaan kanavaa koskeva valtiosopimus syntyi heinäkuussa 2009.
Sopimukseen kuuluva vuokrasopimus noin nelinkertaistaa kanavan alueista maksetun vanhan vuokran. 1,22 miljoonan euron vuosivuokran päälle Suomi maksaa vuokraa alusten määrän mukaan.
Valtiosopimus on paraikaa Suomen eduskunnan ja Venäjän duuman käsittelyssä. Suomessa se hyväksyttäneen näinä aikoina, Venäjän kanavavaltuutettu Sergei Aristov uskoo, että duumakin saa asian käsiteltyä pian ja sopimus astuu voimaan kevään kuluessa.
Saimaan kanavan ylläpito maksaa valtiolle vuokran lisäksi runsaat 10 miljoonaa euroa vuodessa.