Etelä-Karjala menossa mukaan Itä-Suomen jätevoimalaitokseen

Yhteisvoimala on suunnitteilla Varkauteen tai Kiteelle. Siellä poltettaisiin kahdeksan jäteyhtiön toimittamat jätteet, jotka eivät kelpaa kierrätykseen.

Kahdeksan Itä-Suomen jäteyhtiötä suunnittelee yhteisen voimalaitoksen rakentamista Varkauteen tai Kiteelle. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on mukana hankkeessa.

Voimalaitoksessa poltettaisiin puuta ja jätteen energiajaetta. Hankkeeseen osallistuvien jätelaitosten kautta puuta ja jätettä kulkee vuodessa noin 300?000 tonnia. Siitä voitaisiin voimalaitoksessa hyödyntää noin puolet.

Varkauteen suunnitellun voimalaitoksen polttoaineteho olisi noin 60 megawattia, Kiteen laitoksen 40 megawattia. Tähänastisten selvitysten mukaan molemmat laitokset ovat teknisesti ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Yhtiöt päättävät tämän vuoden aikana laitoksen sijoituspaikasta ja hankkeen etenemisestä. Voimalaitos maksaa 60-90 miljoonaa euroa.

Hankkeessa laitosta kutsutaan ekovoimalaitokseksi.

– Siinä hyödynnettäisiin yhtenä polttoainevirtana yhdyskunnissa syntyvää kierrätyskelvotonta jätettä. Se on tavaraa, mikä menee nyt kaatopaikalla penkkaan. Ekovoimalassa suurin osa siitä voisi mennä energiahyötykäyttöön, sanoo Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Etelä-Karjalan jäteyhtiöllä on aluejätelaitos Lappeenrannan Joutsenossa Kukkuroinmäellä. Siellä penkkaan menee Suomalaisen mukaan vuodessa noin 30 000 tonnia jätettä, mistä 21 000 tonnia on yhdyskunnista tulevaa jätettä.

– Kyse olisi siitä, että osa 21 000 tonnista lähtisi voimalaan.

Selvitysten mukaan Itä-Suomen yhteisvoimalaan kannattaisi tuoda polttoainetta enintään 200 kilometrin päästä. Lappeenrannasta on ajomatkaa Varkauteen noin 195 kilometriä ja Kiteelle noin 175 kilometriä.

Etelä-Karjalasta jäte lähtisi voimalaan todennäköisesti rekkakyydillä, mutta Suomalaisen mukaan kuljetusten kysymykset ovat vielä täysin avoimia.

– Tästä hankkeesta on esiselvitys tehty, ja nyt ruvetaan suunnittelemaan jatkoa. Meidän pitää miettiä maakunnan ja kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu.

Itä-Suomen voimalahankkeessa ovat mukana Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa, Iisalmessa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Varkaudessa ja Lappeenrannassa kotipaikkaansa pitävät jäteyhtiöt.

Lappeenrannassa toimiva Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on maakunnallisesti jätehuollosta vastaava kuntien omistama yhtiö.

Jäteyhtiöillä on hankkeita yhteisvoimalasta tai jo toimivia voimaloita muuallakin Suomessa. Kotkassa toimivaan laitokseen toimitetaan jätettä Kymenlaaksosta, Itä-Uudeltamaalta ja Mikkelin seudulta.

– Meillekin Kotka on yksi mahdollisuus, minne voitaisiin toimittaa osa meidän jätevirrasta. Nyt tehdään erilaisia yhteistyökuvioita, optimoidaan toimintamallia, josta kaikki hyötyvät, Suomalainen sanoo.

Kuvateksti

Sari Tauru

Jäteyhtiöiden yhteisvoimalassa on tarkoitus polttaa puuta ja jätteen energiajaetta. Polttolaitoksen toteutuessakin jätteen kierrätys on tärkeää. Kuvassa kaatopaikalle päätynyttä puujätettä Heinsuon jäteasemalla Kotkassa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen