Petteri Värtö
Paavo Lipposen museoidea ja Lappeenrannan kaupungin tarttuminen täkyyn olivat täydellinen miina puolustusvoimien aselajimuseojärjestelmälle.
Sotamuseon johto suhtautui varsin varauksellisesti hankkeen valtionrahoitukseen, sillä sen pelättiin marssivan vapaaehtoiseen talkootyöhön perustuvan museojärjestelmän yli.
Museon perustaminen edellyttää aina rahaa. Uusi museohanke olisi saattanut katkeroittaa kentän, sotamuseon entinen johtaja Markku Palokangas kertoo.
Puolustusvoimilla on kymmenen erillistä aselajimuseota. Järjestelmän rahoitus on kituliasta ja muutamaa museoista ollaan Palokankaan mukaan lakkauttamassa.
Sotamuseo ja pääesikunnan kenraalit palaveerasivat asiasta. Lopputulema oli, että puolustusvoimien johto ei voinut kannattaa Lipposen alkuperäisideaa nostaa yksi taistelu (TaliIhantala) muiden yli, vaan että sotia pitää käsitellä kokonaisuutena, jotta uskottavuus säilyy. Sotamuseo kieltäytyi sitoutumasta hankkeeseen.
Ilmoitin, että jos hanke keskittyy Kannaksen taistelupaikkamatkailun info- ja lähtöpisteeksi, joka perustuu multimedia- ja tietoaineistoon, sotamuseo voi auttaa hanketta antamalla käyttöön joitakin viime sodille tyypillisiä esineitä. Tällaisen tietopankin synergiaa jo olevien museoiden kanssa kannatin, Palokangas sanoo.
Sotahistoriakeskus Kannakseksi vaihtunut hanke kulkee nyt talvi- ja jatkosodan taistelupaikkojen tieto- ja elämyskeskuksena sekä kansallisena virtuaalimuseona.
Palokangas suhtautuu epäilevästi uusien hankkeiden positiiviseen kassavirtaan. Ideointi on helppoa, toteutusvaihe johtaa törmäyskurssille todellisuuden kanssa.
Museotoiminta Suomessa on aina tappiollista, vaikka ideat olisivat kuinka hyviä. Tämä on pakko hyväksyä. Kun tehdään uutta, joka syö rahaa, se on aina pois jostakin muusta. Vain Ateneumissa ollut Edelfelt-näyttely on tuottanut takaisin myös henkilöstön palkka- ja muut ylläpitokulut, Markku Palokangas toteaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun yhteydessä sijaitseva sotamuseo suhtautuu Kannas-keskushankkeeseen neutraalisti nykyisin. Museon johtajan Harri Huuskon mukaan omassa aselajimuseokentässä on tarpeeksi työtä. Jos Kannas-keskus toteutuu, sotamuseo elävöittää toimintaa asepuvuin, tykein ja vastaavin esinein.
Kannashanke
Alkuperäisidea syksyllä 2004 silloiselta pääministeriltä Paavo Lipposelta (sd.).
Sijoituspaikaksi on kaavailtu Linnoitusta, jonne on suunniteltu uudisrakennusta ja jossa jo olevat kaksi rakennusta saneerataan keskuksen käyttöön.
Talousarvio kuusi miljoonaa euroa: valtiolta kaksi, Lappeenrannan kaupungilta kaksi, jos yksityinen varainkeräys (myös kaksi) onnistuu.
Kaupungin rahoista on käytetty noin 900 000 euroa, joista 715 000 Linnoituksen rakennuksen 1A kunnostukseen ja 183 000 hankkeen kuluihin.
Kaupungin taloussuunnitelmassa hankkeelle on alustavasti merkitty 500 000 euroa vuosille 2012 ja 2013.
Valtio on myöntänyt ensimmäisen miljoonan, joka maksetaan hankkeelle, kun työt alkavat.
Yksityistä varainkeruuta tekee Helsar Oy. Keräyslupa on voimassa syyskuulle 2011.
Keskuksen käyttömenoiksi on arvioitu 380 000 euroa vuodessa, joka konsultilta pyydetyn liiketoimintasuunnitelman perusteella saadaan keskuksen tuotoista.