HUOM! Jutussa virhe ensimmäisessä kappaleessa:
”Lisäksi vuoden 2010 tulos oli viisi miljoonaa euroa parempi kuin mitä budjettia laatiessa ennakoitiin.” KUULUU OLLA . ”Lisäksi vuoden 2010 tulos oli yli seitsemän miljoonaa euroa parempi kuin mitä budjettia laatiessa ennakoitiin.”
Johanna Sjöholm
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunki pääsi kirjaamaan viime vuoden tuloksen eteen plusmerkin. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 3,3 miljoonaa euroa.
Tulos oli huomattavasti parempi kuin vuonna 2009, jolloin kaupunki kirjasi 8,9 miljoonaa euroa alijäämää. Lisäksi vuoden 2010 tulos oli viisi miljoonaa euroa parempi kuin mitä budjettia laatiessa ennakoitiin.
Myös vuosikatteen suuruus yllätti myönteisesti. Se nousi 17,8 miljoonaan euroon ja oli paras koko 2000-luvulla. Vuosikate on summa, joka jää jäljelle juoksevien menojen vähentämisen jälkeen. Vuosikatteen suuruisen summan kaupunki voi käyttää investointeihin ilman, että se velkaantuu.
Kokonaisuudessaan viime vuotta voi luonnehtia adjektiivilla hyvä, kaupunginjohtaja Seppo Miettinen tiivistää.
Suurimmat syyt hyvään tulokseen olivat verotulojen ja valtionosuuksien odotettua suurempi kasvu. Miettinen pitää merkittävänä myös sitä, että menojen kasvu jäi maltilliseksi.
Iso huolenaihe on lainamäärän paisuminen. Vuosikate ei pitkään aikaan ole riittänyt investointeihin, joten kaupunki on joutunut vuosittain ottamaan lisää velkaa.
Viime vuoden lopussa velkaa oli asukasta kohden noin 2 300 euroa. Jos kaupungin omistamien yhtiöiden lainat lasketaan mukaan, summa on noin 2 900 euroa.
Miettisen mielestä lainamäärässä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että kaupunki itse saa lainatuloja energia- ja vesiyhtiöltään. Kun ne on vähennetty lainamäärästä, nettovelaksi asukasta kohden jää noin 690 euroa.
Tavoite on, että nettovelkaantuminen pysähtyy viimeistään ensi vuonna. Teemme kuitenkin työtä, että niin kävisi jo tänä vuonna.
Suurimmat siivut kaupungin investointivaroista haukkasivat viime vuonna erilaiset liikennehankkeet sekä koulujen ja päiväkotien rakentaminen ja remontoiminen. Velkarahat kuluivat siis välttämättömiin perusinvestointeihin, Miettinen toteaa.
Jos lainaa ei olisi otettu, valtuuston olisi pitänyt jättää osa investoinneista pois. Ensimmäisenä toteuttamatta olisi varmaan pitänyt jättää esimerkiksi Pallon liikenneympyrän ja Kasukkalan koulun rakentaminen.
Joutsenon liitos Lappeenrantaan on Miettisen mukaan kasvattanut kaupungin kuluja yllättävällä tavalla. Lappeenrannan osuus Kuutostien remontista kasvoi viidellä miljoonalla. Sovitun investointilistan päälle tuli myös Rauhan monitoimihallin rakentaminen 5,1 miljoonalla.
Myötäjäisinä tuli siis kymmenen miljoonan maksut. Liitos oli järkevä päätös, mutta tämä näkökulma unohtuu helposti.
Sekä Miettinen että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) muistuttavat, että Lappeenrannalla on edessään paljon kalliita investointeja. Ylimääräiselle törsäämiselle ole sijaa.
Maakuntahallin kaltaisiin herkkuihin ei ole varaa lähteä mukaan. Toivottavasti nyt maltetaan pysyä perusasioissa, Miettinen lähettää viestiä päättäjille ja kaupunkilaisille.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen esitteli maanantaina tilinpäätöslukuja kaupungintalolla. Kokoushuoneen seinällä valvoi kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen, jolta Miettinen ja muu kaupungin johto sai vastikään osakseen rajua arvostelua liittyen kaupunkiyhtiöihin.
Merkittävimpiä investointeja vuonna 2010 Kuutostien remontti 1,8 miljoonaa euroa.
Pallon liikenneympyrä 0,5 miljoonaa.
Lappeen koulu 0,9 miljoonaa.
Kasukkalan koulu 1,2 miljoonaa.
Rauhan monitoimihalli 1,9 miljoonaa.
Joutsenon terveyskeskuksen peruskorjaus 1,5 miljoonaa (Joutsenon Energian arvoon liittyvistä investointivaroista).
Joutsenon vanhusten palvelukeskus 1,0 miljoonaa (Joutsenon Energian arvoon liittyvistä investointivaroista).