Anne Kotiharju
Lääkäripulassa edelleen kärvistelevän Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin talous pysyi odotettua paremminkin kurissa viime vuonna. Uuden piirin käynnistyshaasteiden takia viime vuoden talousarvio oli laadittu 3,9 miljoonaa alijäämäiseksi, mutta sote-piiri teki 2,4 miljoonaa euroa talousarviota paremman tuloksen. Alijäämää jäi 1,6 miljoonaa.
Palkkakustannukset alittuivat ja maksutuottoja taas tuli budjetoitua enemmän.
-Kuntien kanssa tehdyt palvelusopimukset toteutuivat sovitulla tavalla. Piirin ensimmäisen vuoden talous lisäsi luottamusta valitsemaamme malliin. Kuntien kanssa on nyt helpompi keskustella, sanoo piirin johtaja Pentti Itkonen.
Sote-piirin hyödyt näkyvät jo Itkosen mukaan.
-On saatu uusia kuntarajat ylittäviä palveluja ja matalan kynnyksen palveluja muun muassa mielenterveyspuolelle.
Palvelu- ja hoitotakuukin on rimaa hipoen toteutunut, joitakin tilapäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Lappeenrannan hammashoidon pitkä jono purettiin. Marraskuussa saavutettiin hoitotakuun mukainen tilanne.
Palveluille, muun muassa toimeentulotukeen, kuljetuspalveluihin ja omaishoitoon, sorvattiin yhtenäiset myöntämiskriteerit piirin alueella.
Lääkärivajetta ei pystytty selättämään. Vaje vaikeutti merkittävästi toimintaa.
-Henkilökuntapula on kriittinen tulevaisuuden kannalta, mutta niin se on muuallakin Suomessa, arveli Itkonen.
Sote-pirin valtuuston puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) kuvaili, että terveyskeskuksista puuttuu 11?-?12 lääkäriä ja sairaaloista 24.
-Tämä tuottaa säästöä, mutta se kostautuu osin ostopalveluina, harmitteli Vesterinen.
Terveyspalvelujen palvelujohtaja Markku Hupli huomautti, ettei lääkäreitä saa välttämättä ostamallakaan.
-On pakko tottua entistä enemmän ulkomaalaisiin lääkäreihin. Heitä on Suomessa jo 500 ja määrä lisääntyy.
Piirin valtuuston asettamia tavoitteita täyttyi. Bruttotoimintakulut asukasta kohti jäivät alle valtakunnan keskitason, samoin noiden kulujen kasvuprosentti. Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista ja laitospäivien määrä on laskemaan päin.
Lääkäripulan lisäksi Itkonen kertoo pyyhkeitä tulleen muun muassa puhelinongelmista.
-Välillä tilanne oli niin huono, että yhteyden olisi saanut puhelua nopeammin ajamalla pyörällä pihaan.
Vuoden lopussa piiri siirsi puhelinvaihdetoiminnan kokonaan piirin omaksi toiminnaksi palvelun parantamiseksi.
Muitakin harmeja oli.
-Parikkala käytti edelleen runsaasti Itä-Savon palveluja, Lemin lääkäritilannetta ei saatu korjattua, Ruokolahden ja Rautjärven asukkaat käyvät päivystyksessä Imatran Honkaharjussa ja Imatra on edelleen vain osittain mukana sote-piirissä.
Viime vuonna sote-piiri toimi ensimmäistä vuotta koko laajuudessa eli erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä vanhusten palvelut kuuluvat samaan kuntayhtymään.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Eija Rummukainen (keskellä) istui perjantaina kahdelta iltapäivällä kuudetta tuntia Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä. Kotikunnassaan Ruokolahdella päivystykseen pääsee hyvin, mutta kiireettömille lääkärikäynneille joutuu odottamaan viikkoja. Onko syy sitten lääkäripulassa vai missä, hän pohtii. Lääkärin luona palvelu on aina ollut Rummukaisen mukaan hyvää ja kiireetöntä. Odotusajat ovat vain täysin sietämättömiä. -Kiireellisissä tapauksissa hoidon pitäisi järjestyä vielä samana päivänä ja kiireettömissäkin parin viikon sisällä. Tämä ei kuitenkaan nykyisin toteudu.