Vuoksi oli liian kauan Imatran takapihana

Maisema-arkkitehti Reeta Pellisen mielestä kaiken keskellä oleva Vuoksi on jäänyt syrjään. Vuoksen virkistyskäyttö paranee jo pieninkin uudistuksin.

Tenho Tiilikainen

IMATRA. Maisema-arkkitehti Reeta Pellisen mielestä Imatraa halkova Vuoksi saatetaan nykyisellään kokea pikemminkin erottavana kuin kaupunkia ja sen alueita yhdistävänä tekijänä. Kuitenkin Vuoksi ja sen rannat ovat aikojen alusta muodostaneet Imatran kaupunkirakenteen ja sen viheralueverkoston rungon.

-Vuoksi on jollakin tavalla jäänyt vähän syrjään, vaikka se on kaiken keskellä. Ilmeisesti Vuoksi on imatralaisille liian tuttu ja arkipäiväinen. Tarvitaan joku ulkopuolinen huomaamaan ja kertomaan, millainen helmi täällä on, Pellinen sanoo.

Reeta Pellinen on vuosi sitten valmistuneessa diplomityössään tarkastellut Vuoksen varren maiseman historiaa ja nykytilaa sekä esittänyt kehittämisehdotuksia Vuokselle.

Pellisen mielestä Vuoksi rantoineen on kaupunkirakenteessa, kaupunkikuvassa, maisemassa sekä matkailu- ja virkistyskäytössä Imatran tärkein tekijä.

-Kaupungin halki virtaavan mittavan vesistön tarjoamaa potentiaalia ei ole nykyisellään kuitenkaan hyödynnetty. Rannat ovat paikoin hoitamatonta joutomaata, eräänlaista Imatran takapihaa. Virkistysmahdollisuuksia ei ole riittävästi huomioitu ja näkymät Vuokselle ovat umpeutumassa. Kyse on pitkälti arvoista ja arvostamisesta.

ASUNTORAKENTAMINEN sopii Pellisen mukaan myös Vuoksen rannalle, mutta valikoiden, ei kaikkialle. Hänen mielestään uusi Sienimäenrannan asuntoalue on esimerkki onnistuneesta toteutuksesta, kunhan rantavyöhyke saadaan säilymään julkisena. Omarantaisia tontteja Pellinen ei Vuokselle halua.

-Sienimäen kohdalla kaavassa oli rantaan sijoitettu kävelyreitti. Tällaisia tilanteita tulee usein vastaan: ajatus kaavoitusvaiheessa on hyvä, mutta toteutus ontuu. Ulkoilureittejä on harmillisen vaikea saada rakennettua enää asuinrakentamisen valmistumisen jälkeen.

ULKOILUREITISTÖN kehittämisen jatkuvuuteen pitää panostaa määrätietoisesti. Samoin tulee kehittää Vuoksen rannalla sijaitsevia oleskelupaikkoja ja kohentaa rantojen yleisilmettä.

-Peräänkuulutan kokonaisuutta, vaikka toteutus tapahtuisikin vähitellen ja osaprojektein.

Pellinen suhtautuu diplomityössään kriittisesti Keskuskadun jatkeeksi suunniteltuun siltaan.

-Silta olisi mittava taloudellinen panostus ja vaikuttaisi alueiden käyttöön ja kaupunkirakenteeseen laajalti. Mielestäni rakentaminen Itä-Siitolassa ei eheytä kaupunkirakennetta parhaalla mahdollisella tavalla. Näkisin mieluummin kaupunkirakenteen kehittämisen painopisteen lähempänä Imatrankosken keskustaa, esimerkiksi vanhan juna-aseman ja katsastusaseman seuduilla.

KUVATEKSTI

Reeta Pellinen

Kaksi kuvaa Tainionkosken Onnenniemestä osoittavat, että Vuoksi saa ihmiset pysähtymään ja viihtymään vaikka ympäristö onkin muuttunut vuosikymmenten saatossa melkoisesti. Mustavalkoinen kuva on Imatran kaupunginmuseon valokuva-arkistosta, Paul Jyllinvuoren kokoelmista.

Reeta Pellinen

Syntynyt 1982 Ruokolahdella.

Ylioppilaaksi 2001 Vuoksenniskan yhteiskoulun lukiosta.

Valmistunut maisema-arkkitehdiksi 2010 Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.

Työskentelee Helsingissä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymässä.

Lappsett Group Oy palkitsi Pellisen Vuoksea käsittelevän diplomityön vuoden parhaana maisema-arkkitehtuurin diplomityönä.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen