Leena Sallinen
LAPPEENRANTA. 2300 merilohen poikasta aloitti eilen Rakkolanjoessa matkansa kohti merta. Rööri syyti ne jokeen Lappeenrannan Lyijysen kylässä parin kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Röörin yläpäässä oli säiliöitä, joissa kalat tuotiin kuorma-autolla Hankasalmelta. Ne olivat kaksivuotiaita, noin 20-senttisiä Venekosken kalanviljelylaitoksessa kasvatettuja vaelluspoikasia.
Rakkolanjoessa ne päätyvät lähiviikkoina Suomenlahteen. Sieltä osa niistä nousee 1-3 vuoden kuluttua takaisin Rakkolanjokeen, toivon mukaan edes muutama Suomen puolelle asti.
Vastaava istutus tehdään kolmena vuonna peräkkäin. Ehkä niillä saadaan Rakkolanjoesta vielä kunnon lohijoki.
-Istutuksen päätavoite on saada lohi kotiutumaan Rakkolanjokeen, kertoi Rifci-hankkeen projektipäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Rifci-hankkeessa Suomi ja Venäjä yrittävät yhdessä elvyttää uhanalaisen meritaimenen kantaa Suomenlahteen laskevissa Mustajoessa, Rakkolanjoessa ja Vammeljoessa, joka on kokonaan Venäjän puolella.
Merilohen poikasten istutus Rakkolanjokeen on Rifcin pieni osahanke.
-Tutkimuksissa Rakkolanjoesta löydettiin Venäjän puolelta meritaimenen lisäksi yksittäisiä merilohen poikasia. Se todistaa, että lohikin pärjää joen alaosassa, Vaittinen kertoi.
Oletus on, että lohi pärjää ylempänäkin Rakkolanjoessa kunhan jokea kunnostetaan.
Rifci-hankkeessa kaikista kolmesta joesta poistetaan lohikalojen vaellusta rajoittavat esteet. Siinä tehdään muun muassa kalatie Kapakkakosken patoon, johon sekä meritaimenen että merilohen nousu Rakkolanjoessa nykyisin tyssää.
-Venäjän puolella joessa voi olla myös esteaitoja, mutta niiden poistaminen on rajavesikomission asia, Vaittinen sanoi.
Lappeenrannan tehtävä on poistaa jätevesikuormituksensa Rakkolanjoesta lähivuosina.
-On tietysti aina hyvä, jos vedenlaatu paranee, mutta ei lohi kirkasta vettä vaadi. Olennaista on happimäärä ja ph-arvo ja että kosket ovat kunnossa, Vaittinen sanoi ja muistutti, että paskajokena ennen pidetystä Hiitolanjoestakin on saatu kunnon lohijoki, samoin Kymijoesta.
Rakkolanjoesta vedetään ehkä lähivuosina sekä meritaimenia että merilohia. Vaittisen mukaan lajit pärjäävät hyvin samassa joessa, vaikka niillä onkin ravinnosta kilpailua.
Lohenpoikasista valtaosa lähti jokeen varustettuna merkillä, josta ne voidaan yksilöllisesti tunnistaa. Kalan pyytäjän pitää palauttaa se Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL). Se on yksi keino seurata istutusten tuloksia.
Vaittisen mukaan tuloksia seurataan myös muun muassa sähkökalastuksilla.
-Rakkolanjoki on myös vertailukohde Venäjän Vammeljoelle. Sinnekin istutetaan lohenpoikasia.
KUVATEKSTI
Leena Sallinen
Rakkolanjoki otti kevättulvasta vuolaana vastaan lohenpoikaset. Niiden istutusta seurasivat muun muassa paikalliset asukkaat Jukka Leinonen ja Vilhelmiina Vainikka, projektipäällikkö Matti Vaittinen (keskellä) sekä ympäristötarkastaja Toni Pöntelin (oikealla) Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
Säiliöissä tuodut lohenpoikaset syöksyivät jokeen putkea pitkin.
2?000 istutuspoikasta kantaa selkäevän tyvessä T-ankkuri-merkkiä, jossa on RKTL:n yhteystiedot ja yksilöllinen koodi.
Lohenpoikaset tuotiin aamupäivällä säiliöissä kuorma-autolla Keski-Suomen Hankasalmelta.
Yhteistyötä
rajajoella
Rakkolanjoen lohenpoikasten istutuksesta vastaa RKTL.
Istutukset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen ja ovat osa Rifci-hanketta (Rivers and fish – Our Common Interest).
Hankkeen vetäjä on Kaakkois-Suomen ELY-keskus, mukana on hankepartnereita Suomesta ja Venäjältä.
Hanke on saanut tukea EU:n ja Venäjän välisestä ENPI-ohjelmasta ja rahoitusta useilta muilta tahoilta.