Ryanairin ja Air Balticin saama kynnysraha vielä pimennossa

Gosaimaa on houkutellut myös yrityksiä maksumiehiksi, mutta ilmeisesti huonolla menestyksellä.

Anne Kotiharju

LAPPEENRANTA. Kuinka paljon yli 350 000 eurolla vuodessa? Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden vt. toimitusjohtaja Eero Immonen ei paljasta, millä rahalla Kaupunkiyhtiöiden entinen toimitusjohtaja Tom Hultin on saanut Ryanairin ja Air Balticin Lappeenrantaan.

-Meillä ei ole vielä lupaa paljastaa kokonaissummaa, mutta ehkä sekin aika tulee, sanoo Immonen.

Immonen tekee kaupunginhallitukselle selvitystä lentoyhtiöiden markkinointisopimuksista.

Selvitys valmistunee kesän korvalla.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä lentoliikenteen turvaamiseen varaama 350 000 euroa menee lentoyhtiöiden markkinointisopimuksiin.

Vuoden 2011 talousarvion mukaan kaupunki varautuu samaan panostukseen viisi vuotta eli satsaa sopimuksiin 1,75 miljoonaa euroa.

Kaupunkiyhtiöiden hallituksen varapuheenjohtaja Katri Pulli (kesk.) selvittää, että markkinointisopimuksiin odotetaan rahaa lisäksi yrityksiltä Gosaimaan kautta, lentokenttäyhtiö LIA:lta saatavista rojalti-maksuista, Etelä-Karjalan liitosta sekä jotain myös Kaupunkiyhtiöiltä.

-Sopimuskumppaneilta on ollut vaikea saada sitä rahaa, mikä on sovittu. Se, mikä osuus heiltä jää maksamatta, kaatuu kaupungin niskaan. Ja sitä summaa ei tiedä nyt riivattukaan, selvittää Pulli.

-Mutta eihän tämä vain Lappeenrannan asia pitäisi olla. Etenkin matkailuyritykset hyötyvät lentoliikenteestä.

Tiettävästi Gosaimaa ei ole saanut juurikaan yrityksiä osallistumaan kustannuksiin. Immonen konkretisoi tilannetta parhaansa mukaan.

-Saamani vastaus tähän kysymykseen on hieman epätarkka. Ehkä voi ilmaista, että ei se yritysten osallistuminen ihan huuhaata ole.

Markkinointisopimus koskee myös viime vuotta. Vuoden 2010 rahoistakaan ei ole vielä täyttä selvyyttä.

-Koska ulkopuolisen rahoituksen haaliminen ei noudata kalenterivuotta, muotoilee Immonen.

Immosen mukaan kaupunki yrittää neuvotella operaattoreiden kanssa sopimusten hinnasta siinä tapauksessa, että ulkopuolinen rahoitus ei toteudu.

Katri Pullin mukaan Kaupunkiyhtiöiden hallitus on nähnyt lentoyhtiöiden sopimukset ja myös kaupunginhallitus on niihin tutustunut. Sopimukset ovat monivuotisia.

-Ja koska kaupunginhallitus näytti vihreää valoa, Tom Hultinille annettiin oikeus allekirjoittaa sopimukset. Hultin tätä hoiti, ja nyt se homma on retuperällä.

Pulli myöntää, että sopimuksia voi olla hankala hahmottaa. Niillä on erilaisia alkamisajankohtia ja erilaisia hintoja.

-Kaupunginhallitukseen ne ovat tulleet tippa kerrallaan. Mutta kyllähän ihmisten pitäisi tietää, mille antaa siunauksen.

Pulli kertoo, että Ryanairin saama markkinointiraha on monta kertaa Air Balticin saamaa suurempi.

Markkinointirahan lisäksi yhtiöt hyötyvät siitä, että Finavia antaa isoja alennuksia uusia reittejä aloittaville yhtiöille.

Ensimmäisenä vuonna laskeutumismaksuista saa 90 prosentin ja matkustajamaksuista 70 prosentin alennuksen.

KUVATEKSTI

Mika Strandén

Hultin tätä hoiti,

ja nyt se homma on retuperällä.

Katri Pulli

Ei se yritysten osallistuminen

ihan huuhaata ole.

Eero Immonen

Lappeenrannan lentoliikenne

Vuonna 2010 61 100 matkustajaa.

Huhtikuussa 2011 kaikkien aikojen matkustajaennätys, lähes 11 000 matkustajaa.

Air Baltic lentää päivittäin Riikaan.

Ryanair lentää kahdesti viikossa Milanoon, Brysseliin ja Düsseldorfiin.

Keväällä tehty myös charter-lentoja Välimerelle.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju