Etelä-Karjala ei ole Suomen tiheintä mökkiseutua

Kymmenen kovimman mökkipitäjän joukkoon ei mahdu yhtään eteläkarjalaista kuntaa.

Otto Ponto

Esa Vilenius

MAAKUNNAN kesämökkipitäjissä ei ole yhtään yhtä suurta kuin länsisuomalainen Turunmaa.

Saimaata ja sen ympäristöä on totuttu pitämään yhtenä Suomen kesämökkialueista, mutta Tilastokeskuksen toukokuussa julkaisema katsaus murtaa tätä myyttiä.

Suomen johtava kesämökkikunta on Länsi-Turunmaa, jossa mökkejä on noin 8 000. Etelä-Karjalaan ei mahdu yhtään maan kymmenestä johtavasta kesämökkialueesta. Sen sijaan Mikkeli ja Mäntyharju ovat lähellä.

Eteläkarjalaisista kunnista Taipalsaari tai Ruokolahti ovat kuitenkin edustettuina. Niissä kesämökkejä on enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja.

Suomen mökkimaakunta on Varsinais-Suomi, jossa kesämökkejä on noin 48 000. Maakunta on pinta-alaltaan lähes kahden Etelä-Karjalan kokoinen, ja asukkaita on liki puoli miljoonaa.

Etelä-Karjala sijoittuu tilastossa noin 21 000 mökillään suunnilleen keskitasolle, Pohjanmaan edelle ja Päijät-Hämeen jälkeen. Naapurimaakunnista Etelä-Savo on tilaston kakkonen ja Pohjois-Karjalassakin mökkejä on jokunen tuhat enemmän kuin täällä.

Koko maassa kesämökkien määrä on vuodessa kasvanut noin 4 100:lla. Nyt Suomessa on lähes 490 000 kesämökkiä, mikä tarkoittaa karkeasti yhtä mökkiä noin kymmentä suomalaista kohti.

Mökkikeskittymistä tulee toinen, tasaisempi käsitys, kun mökkimääriä vertaa asukaslukuihin ja maakuntien kokoon.

Jos kaikki eteläkarjalaiset ahtautuisivat maakunnan mökkeihin, yhteen mökkiin pitäisi täällä ahtautua noin kuusi asukasta. Varsinais-Suomessa mökkiä kohden asukkaita on liki kymmenen, mutta Etelä-Savossa asutaan väljemmin. Siellä yhteen mökkiin riittää maakunnan asukkaita vain noin 3,4.

Pinta-alaltaan Varsinais-Suomi on iso, mutta silti mökkejä on tiheämmässä kuin Etelä-Karjalassa. Täällä mökkejä on alle neljä jokaista neliökilometriä kohden, mutta Varsinais-Suomessa neliökilometrille on ängetty keskimäärin 4,5 mökkiä.

Koko maassa on menossa mökkien varustetason parantuminen. Se alkoi suunnilleen 1980-luvulla. Mökeille on tullut selvästi aiempaa enemmän esimerkiksi mukavuusvarusteita, sisäsaunoja ja sähkövalaistuksia.

Tällä vuosituhannella rakennetut mökit ovat aiempaa isompia. Vuoden 2000 jälkeen rakennetussa mökissä neliöitä on keskimäärin yli 60, kun viime vuosituhannella rakennettujen mökkien keskikoko on 45 neliötä.

Itä–Suomen mökkien tasoon on vaikuttanut venäläisten kiivas varusteinto, mutta määrä on kuitenkin edelleen varsin marginaalinen.

Enimmillään vapaa-ajan asuntojen varusteet ovat hyvien omakoti- ja rivitalokotien luokkaa, usein enemmänkin. Keskimäärin niiden energiaratkaisut ovat kirjavampia kuin tavanomaisten talojen.

Kirjoittaja:
Otto Ponto, Esa Vilenius