Hallitusohjelma panee maaseutukunnat ahtaalle

Suomenniemi sai kohtalokkaan iskun. Suurempia maaseutukuntia helpottavat hieman taseitten ylijäämät. Kuntatalouden liikkumavara on muuten erittäin ahdas.

Jyrki Nuottimäki

KUNTATALOUDEN liikkumatila kaventuu hallitusohjelman myötä entisestään. Erityisesti maaseutukunnissa valtionosuuksien leikkaukset johtavat yhä tiukempaan palvelurakenteen tarkasteluun, tuloveroprosenttien korotuksiin ja kuntaliitoksiin.

Leikkaukset iskevät kovaa Suomenniemen tapaisiin pikku kuntiin. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen kokee hallitusohjelman jo kohtalon iskuksi Suomenniemelle.

— Kyllä nämä leikkaukset vauhdittavat kuntaliitosta. Nyt pitää ruveta katsomaan liitoksen suuntaa.

Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä laski eurohaarukkaa leikkauksille omassa kunnassaan. Tulot vähenevät 500 000—600 000 euroa.

Rautjärvellä vastaava menetys on jopa 800 000 euroa, kertoo kunnanjohtaja Harri Anttila. Summa vastaisi tuloverotuksessa 1,5 prosentin nostoa.

Suunnilleen saman suuruisia tulonmenetyksiä odottaa Luumäen kunnanjohtaja Terttu Heimala, jonka elämää tosin helpottavat kunnan tuhdit puskurit taseessa.

— Ensi vuodelle veroprosenttia tuskin nostamme, joten aukkoja on katettava menneiden vuosien ylijäämistä. Lasku tosin saattaa kasvaa, koska Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin Eksoten kustannukset näyttävät kasvavan kahdella tai jopa neljällä prosentilla.

Rautjärvellä ja Ruokolahdella ylijäämiä on taseessa kuuden miljoonan euron verran.

Pätilä ennustaa silti kylmää kyytiä kuntatalouteen menojen kasvaessa myös uusien lakisääteisten vaatimusten myötä. Hän arvioi hallitusohjelman kokonaisvaikutukset Ruokolahden kuntatalouteen noin miljoonaksi euroksi.

— Kyllä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat eivät voi pitää haja-asutusalueen reunamilla nykyistä palvelutasoa.

Anttilankaan mielestä uusille sopeuttamistoimille ei ole paljon tilaa. Rautjärvellä on tänä vuonna edessään päätökset kouluverkon tiivistämisestä pitemmällä aikavälillä, mutta ne eivät ole yhden vuoden säästöjä.

— Lisäksi lainsäädännön laatunormit ovat nostaneet kuntien kustannuksia viime vuosina. Vanhuspalvelulakiakaan tuskin säädetään sen takia, että normi laskisi. Se tarkoittaa palvelutason nostamista ja lisää kustannuksia kunnille.

Parikkala on jo virtaviivaistanut palveluverkkoaan muutaman viime vuoden aikana. Kouluja on enää kaksi. Kunta keskitti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jo ennen liittymistään Eksoteen.

Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan verotuksen osalta on jo päätös, jonka mukaan veroprosentti säilyy nykyisenä (18,5) valtuustokauden loppuun, joten liikkumavara ei enää ole.

Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi uskoo monen kunnan nostavan veroprosenttiaan.

— Kunnat pannaan nyt kaivamaan ojaa lapiolla, kun työhön tarvitaan kaivinkonetta.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki