Hannu Ojala
IMATRA. Imatran kylpylä ei saa Kansaneläkelaitoksen maksamia Aslak-kuntoutuskursseja ainakaan neljään vuoteen.
Kylpylä hävisi nyt toistamiseen tarjouskilpailussa kumppanuussopimuksen Aslak-kursseista. Sen sijaan Lappeenrannan kylpylaitos hyväksyttiin kuntoutuksen järjestäjäksi.
Imatran kylpylän johtajan Hannu Saarisen mukaan tällä kerralla kysymys ei ollut tarjotun palvelun laadusta vaan puhtaasti hinnasta.
Kalleimman hyväksytyn tarjouksen vuorokausihinta oli 139 euroa. Imatran kylpylä pyysi 185 euroa vuorokaudelta. Tarjouksemme oli viime kierroksen keskiarvon mukainen, mutta nyt muut kuntoutuspaikat olivat lähteneet rajuun hintakilpailuun.
Saarisen mielestä nousseilla kustannuksilla ja alentuneilla tarjouksilla kilpailussa alkaa olla epäterveitä piirteitä.
Niillä hinnoilla emme pysty tuottamaan palvelua, eikä tätä voi tehdä tappiokseen. Siinä mielessä omatunto on puhdas, että tarjouksemme oli hyvä.
Kansaneläkelaitoksen kilpailutuksessa Suomi on jaettu viiteen osa-alueeseen. Imatran kylpylä osallistui Kelan kumppanuuskilpailutukseen Itä-Suomen ryhmässä.
Alue käsittää nykyisen Itä-Suomen aluehallintokeskuksen toimialueen lisättynä Etelä-Karjalalla. Aslak-kuntoutusta annetaan vuosina 20122015 seitsemässä paikassa.
Lappeenrannan lisäksi lähimmät kuntoutuspaikat eteläkarjalaisille ovat Anttolan hovissa ja Kerimäellä.
Hannu Saarinen arvioi, että tarjouskilpailussa menestyessään kylpylä olisi voinut saada vuosittain kymmenkunta ryhmää, jossa jokaisessa kuntoutettavien määrä on kymmenestä viiteentoista. Vuosimyynnin menetys on kylpylälle 250 000500 000 euroa.
Kela kilpailuttaa tämän vuoden aikana myös Tules-kurssinsa, ja Imatran kylpylä osallistuu myös tähän tarjouskilpailuun. Tuki-ja liikuntaelinsairaiden kurssien järjestäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi selviävät alkusyksystä.
Yhteiskunnan maksamista kursseista kylpylällä on tällä hetkellä Kelan laskutuksesta vain vaikeavammaisten kuntoutus.
Aslak-kurssien vaikutus Imatran kylpylän kuntoutusosaston työllisyyteen on Saarisen mielestä vähäinen. Tarjous tehtiin siten, että varsinaiset kuntoutuspalvelut olisi tarvittaessa ostettu ulkoa. Kylpylän osa olisi ollut tarjota kursseille puitteet.
Kelan internaattikuntoutus olisi Saarisen mukaan kiinnostanut Imatraakin, koska majoituskapasiteettia on vapaana arkipäivinä. Aslak-kuntoutus tapahtuu kolmena tai neljänä viiden päivän jaksona vuoden aikana.
Imatran kylpylä on aloittanut toukokuun loppupuolella yt-neuvottelut henkilöstökustannusten karsimiseksi. Kylpylätoiminta on ollut tappiollista jo useana vuotena peräkkäin.
Venäläisalukset katoamassa Saimaan kanavalta Saimaan kanavan tavaraliikenne lähti talouden elpymisen ansiosta nousuun. Liikennemäärään vaikuttaa kuitenkin vahvasti venäläinen tuonti.
Anni Tolonen
LAPPEENRANTA. Venäläisaluksia liikkuu Saimaan kanavalla nyt selkeästi vähemmän kuin viime vuosina. Kanavalla toimivan laivayhtiö Intercarriersin osastopäällikkö Kimmo Kuukka kertoo, että useat Suomeen puuta kuljettaneet venäläiset varustamot ovat myyneet osan laivoistaan eteenpäin. Varustamoilla ei ole tällä hetkellä varaa hankkia uutta kalustoa. Osalla venäläisistä laivoista ei myöskään saa liikkua muualla kuin Venäjän sisäisillä vesistöillä, sillä ne eivät täytä kansainvälisiä määräyksiä.
Venäjän tuonnilla on valtava merkitys Saimaan kanavan liikenteelle. Venäläiset investoinnit sisäiseen liikenteeseen ovat suoraan Suomelta pois. Tällä hetkellä olisi kyllä tavaraa, jota kuljettaa, mutta ei välineitä, millä tuoda, Kuukka painottaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Hannu Pursiainen kertoo, että venäläisten alusten katoon vaikuttaa myös puumarkkinoiden kilpailutilanne. Nyt puuta tuodaan paljon Baltian maista, kun ennen puuta tuotiin Suomeen eniten Saimaan kanavan kautta Venäjältä.
Saimaan kanavan tavaraliikenteen määrä on lähtenyt kuluvan kevään aikana kuitenkin kasvuun. 2004 huippuvuoden tulokseen ei tänä vuonna luultavimmin ylletä, mutta liikennettä on nyt selkeästi viime vuotta enemmän. Kanavalla rahtialusten lukumäärä on kasvanut viime vuoteen verrattuna 50 prosenttia.
Sellutehtaat pyörivät taas täydellä teholla, joten myös puuta ostetaan enemmän. Tällä hetkellä eniten tavaraa tulee kyllä Baltian maista, luotsauspalveluyritys Finnpilotin luotsausjohtaja Kari Kosonen selventää.
Stora Enson Imatran tehdas kuljettaa Saimaan kanavan kautta puuta saman verran kuin viime vuonna. Myös Kaukaan tehtaalla epäillään, ettei puuta tarvita tavallista enempää.
Raakapuuta ja haketta tuotiin keväällä viiden kuukauden aikana 128 000 tonnia. Vastaava luku oli viime vuonna 83 000 tonnia. Toisaalta esimerkiksi paperia ja kartonkia on tänä vuonna kuljetettu Saimaan kanavaa pitkin edellisvuoteen nähden 18 000 tonnia vähemmän.