Tanssinopettaja ottaa askelen takavasemmalle

Eläkkeelle jäämisensä alla Anna Lahtinen voi sanoa, että hänen 15 vuotta sitten tekemänsä hyppy omaan tanssikouluun oli onnistunut.

Sari Pullinen

Imatra. Tanssistudio Jamin johtajan Anna Lahtisen kalenterissa on edelleen merkintöjä syksyyn asti. Siitäkin huolimatta, että vahdinvaihtoa Jamin johdossa on neuvoteltu jo pitkään ja eläkepäivät häämöttävät.

— Luulen, että kun syksyn tanssitunnit alkavat, haikeus iskee, Lahtinen ounastelee.

Jamin johtaja on saanut olla monena: ompelijan lisäksi siivoojana, palkanlaskijana, pedagogina ja tietysti tanssijana.

Lahtisen laji on nykytanssi. Vaikka kroppa taipuisi balettiin, temperamentti ei, sen verran naisessa on ”ärhäkkyyttä ja tärhäkkyyttä”, peräänanatamattomuutta ja suorapuheisuutta.

— En ole lyyrinen baletti-ihminen, vaan tartun liikkeeseen aggressiivisesti.

Jamissa nykytanssi on ollut sekoitus jazzia ja modernia tanssia. Koreografioita tehdessään Lahtinen nappaa ideoita sekä musiikista että ympäröivästä todellisuudesta. Eräs tanssi lähti syntymään taideteoksista Trafalgar Squarella, ja Versailles’n täit -nimiseen tanssiin ainekset tulivat paikan päältä Pariisista.

Jami on toiminut Ylä-Vuoksen painon entisissä tiloissa vuodesta 2000. Ennen Jamin perustamista Lahtinen opetti Imatran työväenopistossa 14 vuotta. Lopulta hän uupui työmääräänsä, kun koko maakunta innostui yhtäkkiä haluamaan hänet.

— Mulla oli tilillä muutama sata markkaa, kun marssin pankkiin ja sanoin, että nyt mä perustan oman tanssikoulun. Ihan taivaanrannanmaalari! Lahtinen puistelee päätään.

Aluksi Jami toimi liian kalliissa ja pienissä tiloissa. Toiminta alkoi kannattaa, kun muutettiin nykyiseen paikkaan ja opetettiin kahdessa salissa joka ilta.

— Tanssin kannalta on olennaista, että oppilaat pysyvät ja etenevät opinnoissaan. Tanssin taso on noussut. Meidänkin oppilaamme pyrkivät tanssin ammattilaisiksi.

Oppilailtaan Lahtinen saa elämäniloa ja tulevaisuudenuskoa.

— Tämä on sisukkaan ja määrätietoisen ihmisen työtä. Jos on rehellinen sekä työssä että ihmisten kanssa ja tekee parhaansa, pärjää. Näiden arvojen puolesta taistelen.

Lahtisen pedagogiikkaan kuuluu, että lapsilla on turvallinen paikka ilmaista itseään sekä säännöt, jotka koskevat kaikkia. Näin hän on tullut tehneeksi 30 vuotta myös tärkeää nuorisotyötä.

Hän on huomannut lasten ja nuorten muuttuneen entistä lyhytjänteisemmiksi. Sitoutumiskykyä ei tunnu olevan. Siihen houkuttelu käy tanssinopettajalta työstä. Syyksi Lahtinen näkee koko yhteiskunnan rauhattomuuden.

— Mutta lapset ovat kivoja! Kun sanon, että nyt taikateipit suun eteen, kyllä tunnilla tulee hiljaista.

KUVATEKSTI

Arttu Muukkonen

Anna Lahtinen suunnittelee muuttavansa miehensä kanssa etelään talveksi ja kesäksi Savonlinnaan. — Olen tehnyt sen, mitä pystyn elämässäni tekemään. Ihminen ei ole ikuinen, Lahtinen sanoo. 65-vuotiaalla monen tunnin tanssiminen tuntuu jo lonkissa ja polvissa. Niitä on kuunneltava.

Anna Lahtinen

Syntynyt 1945 Kiuruvedellä.

Muutti Helsingin ja Savonlinnan kautta Imatralle.

Alkuperäiseltä koulutukseltaan merkonomi.

Opiskellut myöhemmin töiden ohella koreografiksi ja tanssinopettajaksi.

Imatran työväenopiston tanssinopettajana vuodesta 1981.

Perusti Tanssistudio Jamin 1995.

Perhe: aviomies, Lontoossa asuva tytär ja Tampereella asuva poika.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen