SAVITAIPALE. Vihreän suojaverkon alla piilotteleva Savitaipaleen kirkko ehti huonompaan kuntoon kuin osattiin kuvitellakaan. Huhtikuussa käynnistyneet korjaustyöt ovat paljastaneet pahoja vaurioita rakennuksen puuosissa.
– Jotkut ikkunanpokat olivat läpimätiä. Käsillä alkoivat olla viimeiset hetket näiden korjaamisessa, toteaa IKJ-Rakennuksen työmaapäällikkö Jouni Soramäki ja näyttää kaari-ikkunan madonsyömää kehystä.
Myös kattohirret pölisivät sahajauhoa, ja osa kattovasoista jouduttiin uusimaan. Niiden heikko tila ei näkynyt kuntokartoituksessa, sillä lahopuu jäi eristeiden peittoon.
Savitaipaleen seurakunnalle on kertynyt runsaan kuukauden aikana jo lähes 160 000 euron edestä lisälaskua. Tämänhetkisen arvion mukaan seurakunnalle jää korjausten ykkös- ja kakkosvaiheesta noin 870 000 euroa maksettavaa, kun kirkon keskusrahaston maksamat korjausavustukset otetaan huomioon.
KOSTEUSVAURIOISTA kärsivän kirkon kunnostamista ei ole missään vaiheessa kyseenalaistettu. Jylhän graniittikirkon kaltainen symboli ja maamerkki halutaan pitää pitkään paikallaan.
Lähes kymmenkerroksisten rakennustelineiden alle varisseet laastinmurut kertovat korjaajien päässeen ongelman ytimeen. Seinäkivien saumoja on aukaistu ja rapautunutta laastia puhallettu pois kivien taustasta. Sen jälkeen uutta laastia on pumpattu syvätäyttöpumpulla tyhjiin onkaloihin, jotteivät kivet enää pääsisi keräämään kosteutta saumojensa kautta.
Kivirakennusten korjaukseen erikoistunut yritys on korjannut samalla menetelmällä muun muassa Tampereen tuomiokirkon. Kyseiseen urakkaan verrattuna Savitaipaleella on kyse pienestä pintaremontista.
Meneillään oleva räystäiden korjaus muuttaa jonkin verran kirkon ulkonäköä, mutta arkkitehdin näkemys sai nyt antaa tilaa kestävyydelle. Suunnitteluvirheestäkin on puhuttu, mutta Jouni Soramäki on Josef Stenbäckille armollinen.
– Savitaipaleen kirkko on jo melkein sata vuotta vanha. Mikä rakennus nykyään kestää sitäkään aikaa? Kirkosta pyrittiin tekemään mahdollisimman kestävä, mutta tietämys ei silloin ollut sellainen kuin nyt, Soramäki korostaa.
JOUNI Soramäen ura vanhojen kivirakennusten korjaajana alkoi 1980-luvulla Hämeen vanhasta linnasta. Sen jälkeen hän on kunnostanut monia muitakin suomalaisen rakennuskulttuurin peruspilareita.
– Maaseudulla työskenteleminen on tosi positiivista, olemme täällä kirkonmäellä kuin herran kukkarossa. Helsingin rautatieasemaa kunnostettaessa piti ottaa huomioon monta ylimääräistä seikkaa, Soramäki muistelee.
Kuvateksti
Heli Blåfield
Savitaipaleen kirkko kuoriutuu rakennustelineiden alta näillä näkymin vasta ensi keväänä.
Seinäkivien saumaus nostaa korjausmiehet korkeuksiin.
Arvokkaat lyijylasi-ikkunat ovat korjattavana Iitissä. Sillä välin ikkuna-aukot on peitetty muovilla.
Uutta laitetaan paikoilleen samaan aikaan kun toisia kohtia revitään auki.
Olemme täällä kirkonmäellä kuin herran kukkarossa.
Jouni Soramäki
Käsillä alkoivat olla viimeiset hetket näiden korjaamisessa.
Jouni Soramäki
Savitaipaleen kirkko
Arkkitehti Josef Stenbäck. Valmistumisvuosi 1924.
Julkisivumateriaali rapakivigraniitti. Istumapaikkoja noin 700.
Kyseessä on seitsemäs kirkko Savitaipaleen seurakunnan historiassa.
Talvisodan aikana kirkko toimi tuomiokirkkona, kun Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli ja piispa Yrjö Loimaranta majailivat evakossa Savitaipaleen pappilassa.