Hannu Ojala
Imatran Kylpylä pitää huomenna tiedotustilaisuuden. Sen uuteen hallintoon kohdistuu nyt suuria odotuksia. Aiemmin kesällä kylpylä päätti lopettaa säästösyistä 30 ihmisen työt. Tiukka taloudenpito on hyvä asia, mutta nyt vuorostaan odotetaan uusia ideoita ja avauksia liiketoiminnan kehittämisessä.
Ennen kaikki näytti hyvältä, mutta viime vuosina tulevaisuuden väri on muuttunut harmaaksi. Sama väri on maalannut hallintoakin. Ei ole yhtä kylpylää. On yritysten rypäs, jossa nimet ja keskinäinen työnjako vaihtuvat tiuhaan. Se toimii kuin konserni, mutta ei tee konsernitilinpäätöstä.
Selkeitä asioita ovat maanomistus, takaukset ja perusliiketoiminta.
Kylpylän alueella on kaksi maanomistajaa. Yhtä tonttia lukuunottamatta maapohja on Imatran kaupungin omistuksessa. Yhden tontin omistaja on YIT:n kiinteistöosakeyhtiö, joka rakentaa parhaillaan omistustontille loma-asuntoja.
Valmiiksi rakennetun alueen takaajassakaan ei ole epäselvyyttä. Se on Imatran kaupunki.
Liiketoiminnassa on yhden kassan periaate. Alueelle tulee asiakas, joka kävelee kylpylän ovesta sisään ja ostaa palveluja. Ostoja tehtiin viime vuonna 10,5 miljoonalla eurolla. Rahat ottaa vastaan Imatran Kylpylä Oy.
Suhteellisen selkeää on vielä se, että Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiö on kaiken rakennetun perimmäinen omistaja, ja sen nimissä ovat myös velat. Omaa pääomaa on 9,8 miljoonaa. Pitkää ja lyhyttä pankkilainaa riittää 11,3 miljoonaan.
Pääomavuokrina säätiö sai tytäryhtiöiltään 1,7 miljoonaa euroa, jolla se hoitaa velvoitteitaan rahoittajille.
Tästä alkaa himmelin rakentaminen. Viimeisen viiden vuoden aikana aluetta on yhtiöitetty moneen kertaan uudelleen, ja tavallisen veronmaksajan on täysin mahdoton pysyä perässä.
Aloitetaan Imatran seudun Matkailu Oy:stä. Tämä Imatran kaupunkikonserniin kuulunut yritys muuttui toiminnallisesti tarpeettomaksi paperiyhtiöksi Imatran seudun kehitysyhtiön omistuksessa.
Yrityksen ainoa arvo oli se, että Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiön säädekirjan perusteella sillä oli oikeus nimittää edustajansa säätiön edustajistoon ja hallitukseen.
Vuonna 2006 kylpyläsäätiö osti yrityksen, ja sen uudeksi nimeksi tuli Imatran Taikametsä Oy. Samalla sen omistukseen siirrettiin säätiön loma-asuntoyhtiöiden omistusta. Pakassa oli Ukonranta Oy:n koko osakekanta.
Jo 2009 tämän yhtiön omistuksesta 62,5 prosenttia siirtyi kaupalla kaupunkikonserniin kuuluvaan Imatran YH-rakennuttaja Oy:lle. Oikeus nimitysvaltaan säätiössä kuitenkin säilyi Imatran Taikametsä Oy:llä, joka nimesi tänä keväänä 15 hallituksen jäsenestä kuusi.
Imatran kaupunginhallitus nimesi hallitukseen nyt kolme jäsentä, kun se aiemmin oli konsernina voinut saada yhdeksän edunvalvojaa säätiöön.
Tarina ei pääty edes tähän. Säätiön linjauksen mukaan Imatran Taikametsä Oy fuusioidaan Imatran Kylpylään.
Sulautuvan yrityksen taseesta on saatavissa tarpeellisia lisämuskeleita. Samalla näyttävät sekoittuvan entisestään kokonaisuuden hallintasuhteet, kun vuokramiehenä toimiva liiketoimintayritys käyttää pian suurinta nimeämisvaltaa säätiössä, joka on sen ainoa omistaja.
Jäljellä on vielä yhdestä kahdeksi jakautunut kiinteistöosakeyhtiö Saimaan Ukonniemi Oy. Tästä yrityksestä repäistiin erilleen viikko-osakeyhtiö, joka vielä vuosikertomuksessa oli nimeltään Imatra Spa Resort Oy. Ei ole enää. Heinäkuun puolivälissä nimi on muutettu Imatra Spa Viikko Oy:ksi.
Selkeästä ajattelusta syntyy yksinkertainen ja toimiva strategia. Huomenna toivottavasti tiedetään, kuinka fuusiot ja jakautumiset lisäävät kassavirtaa kylpylän aulassa ja kuka päättää, mihin kohtaan uudistuneessa ryppäässä raha tekee pesää.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan Imatran toimituksen esimies.