Anssi Kemppinen
PARIKKALA. Simpelejärven Haapalahden Jouhtsalmen kanavansuulle kerääntyy lautta ulpukkaa ja ahvenvitaa. Simpelejärven parantamishankkeen talkoolaiset alkavat pian mättää puomille kerääntynyttä kelluvaa kasvimassaa maalle.
Järven tilaa kasvimassan poisto ei taida juuri hetkauttaa. Simpelejärvihän on pisimmillään 20 kilometrin pituinen, moniosainen ja paikoin yli 30 metriä syvä.
-Kasvimassan poistolla vähennetään järvestä ravinteita, mutta enemmänkin niitoilla parannetaan veden virtausta. Niittokohteet onkin valittu juuri salmipaikkoihin, sanoo hankevetäjä Miika Sarpakunnas.
Joukion osakaskunnan talkoolaisen Eino Hienosen mukaan vesi kyllä pysyy paremmassa kunnossa, kun on enemmän virtausta.
Niittoja tehdään tänä kesänä yhdeksässä kohteessa Parikkalassa ja yhdessä kohteessa Rautjärven Kivijärvessä. Ensi kesänä työt uusitaan.
NIITTOKONE on nostanut pintaan myös ulpukan juurakoita ja myllertänyt veden sameaksi.
-Se oli yllätys, että sedimentti lähtee näin liikkeelle, sanoo Sarpakunnas.
Hienosen mukaan Haapalahti on tosin muutenkin ruskeavetinen, sillä soilta valuu lahteen ojavesiä.
Sitten niittokone osuu vahingossa pohjakaapeliin.
-Kaapeli se oli. Kipinät sinkoilivat veden alla, sanoo konetta ajava parikkalalainen urakoitsija Heikki Kosonen.
Sähkömiehet on kutsuttava paikalle tarkastamaan mahdolliset vauriot.
SIMPELEJÄRVI-hankkeessa on tänä kesänä ehditty myös poistaa jonkin verran roskakalaa. Kalastuksessa on käytetty katiskoita, rysiä ja paunettia eli avorysää.
-Särkeä, lahnaa ja suutareita, sanoo Hienonen.
Sarpakunnas on myös käynyt katsomassa useita kosteikkopaikkoja.
-Ehkä muutama saadaan aikaiseksi. Maanomistajat ovat olleet yllättävän suopeita. Ihmiset voisivat kyllä vielä ilmoittaa hyviä kosteikkopaikkoja minulle.
Kosteikkoja olisi tarkoitus tehdä lähinnä pelto-ojien suihin, sillä laajoilta valuma-alueilta tulevat valtaojat vaatisivat myös tukiperusteiden mukaisesti isot kosteikot.
HANKKEESSA on jaettu tietoa myös mökkiläisille ja nuorille viljelijöille.
Viljelijät ovat vesiensuojelussa aina syyttävän sormen alla, sillä eri tutkimusten mukaan suurin osa vesistöihin valuvista ravinteista tulee pelloilta.
-Puheissa pitää olla varovainen, mutta toivottavasti viljelijöiden kanssa saadaan hommat sujumaan. Valtaojien reunoilla ja rantapelloilla olisi tärkeä olla suojavyöhykkeet. Mutta kaikki lähtee ensin siitä, mitä pelloilla tehdään, sanoo Sarpakunnas.
Sarpakunnas toivoisi tosin kaikkien ihmisten tekevän oman osansa järven puolesta. Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke päättyy ensi vuonna.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Päivi Virta-Salo
Joukion osakaskunnan talkoolaisten Eino Hienosen ja Esko Pulkkisen tehtävänä on kerätä irronneet kasvit yhteen. Niittokonetta ajaa takana Heikki Kosonen. Niittopaikkojen luonto on selvitetty etukäteen, ettei niitto hävittäisi harvinaisia lintu-, kasvi- tai korentolajeja.
Puomi estää, etteivät niitetyt vesikasvit kulkeudu Jouhtsalmen kanavan kautta Simpelejärven selille.