Jyrki Nuottimäki
LAPPEENRANTA. Metsäliitto-konserniin kuuluvan Botnian Joutsenon tehdasalue saattaa laajentua biojalostuslaitoksella jo lähivuosina. Oy Metsä-Botnia Ab, Helsingin Energia Oy ja Gasum Oy ovat käynnistäneet esiselvitystyön biokaasua tuottavan jalostamon rakentamisesta.
Helsingin Energia ja Gasum tekivät jo keväällä aiesopimuksen biojalostamosta. Yhteistyökumppaneiksi tulivat Metsäliitto-konserni ja Metsä-Botnia, jotka vastaisivat raaka-aineen hankinnasta ja jalostamon toiminnasta.
Metsä-Botnian toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo biojalostamon sopivan erinomaisesti Joutsenoon.
Meillä on valmiina raaka-aineen hankintaketju, ja sellutehdas on jo kytketty maakaasun siirtoverkkoon.
BIOJALOSTAMO tarjoaa kilpailuetua Metsä-Botnialle. Se voi hyödyntää puuraaka-aineen sivuvirroista tulevaa metsähaketta ja kuorta nykyistä tehokkaammin. Tehdasalueen infrastruktuurin hyödyntämisen kautta tulee myös energiataloudellisia ja logistisia etuja.
Hämälän mukaan puuta kyllä riittäisi biojalostamonkin tarpeisiin.
Olennaisempaa on jalostukseen menevän puun hinta. Sillä on iso merkitys, kun biojalostamolle ryhdytään haarukoimaan optimaalista laitoskokoa ja tuotantokonseptia.
Jalostamon tulevia työllisyysvaikutuksia Hämälän mielestä on liian aikaista arvioida.
Suurimmat vaikutukset näkyvät raaka-aineen hankinnan ja logistiikan ketjuissa, vaikka jalostamostakin tulee mittavan luokan teollisuuslaitos.
JALOSTAMON tuotantotehoksi on kaavailtu 200 megawattia. Suunnitelmassa biokaasu siirretään Gasumin toimesta maakaasuverkoston kautta Helsingin Energialle, joka jakaa kaasun omiin laitoksiinsa, muun muassa Vuosaaren voimalaitokselle.
Tavoitteenamme on tukea Helsingin hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteita lisäämällä uusiutuvaa energiaa tuotannossa, sanoo energiayhtiön toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.
Ruohosen mukaan yhtiö haluaa kasvattaa uusiutuvan energian osuutta niin, ettei Helsingin alueella tarvitse tehdä merkittäviä ja paljon tilaa vieviä varastointiin ja kuljetuksiin liittyviä investointeja.
RUOHOSEN mielestä kysymyksessä on kansallisesti merkittävä investointi, johon tarvitaan myös valtiovallan myötävaikutusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajan Esa Härmälän mielestä valtion on liian aikaista luvata yhtään mitään.
Suhtaudumme biojalostamoihin myönteisesti. Miten valtion panos konkretisoituu, se nähdään myöhemmin.
Hämeenkyrön Voima aloitti viime viikolla biovoimalaitoksen rakennustyöt M-realin Kyröskosken tehtaiden vieressä. Valtio myönsi hankkeelle energiatukea 400 000 euroa.
Joutsenon biojalostamo
Jalostamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW. Vuosittain tuotettava biokaasumäärä riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen.
Helsingin Energia haluaa korvata bioenergialla laitoksissaan käytettävää hiiltä ja maakaasua.
Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa Botnian sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää metsähaketta ja kuorta. Hake kaasutettaisiin ja jalostettaisiin 95-prosenttiseksi metaaniksi. Metsä-Botnia vastaisi jalostamon toiminnasta.
Gasum puolestaan vastaisi biokaasun syöttämisestä maakaasuverkostoon ja jakelusta Suomessa sijaitseviin kohteisiin.
Investointipäätökseen tarvittava selvitystyö valmistuu vuoteen 2013 mennessä. Laitoksen rakentaminen kestää 23 vuotta.