Etelä-Karjalaan saattaa jäädä vain kolme kuntaa

Hallituksen uusi kuntajakokartta esitellään viimeistään vuodenvaihteessa. Paras-hanke loppuu ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirikin on vaarassa hajota.

Anssi Kemppinen

PARIKKALA. Pienten kuntien edustajat haukkoivat happea kuunnellessaan esitelmiä kuntarakenneuudistuksesta Parikkalassa torstaina.

Hallituksen tavoitteena ovat vahvat ja isot peruskunnat, jotka muodostetaan luonnollisten työssäkäyntialueiden mukaan. Valtionvarainministeriön esitys valmistuu tänä syksynä.

-Kyllä on liian kiire. Ei uudistusta pitäisi tapahtua ainakaan kaavamaisesti. Jos Luumäen tasoisia kuntia pannaan lihoiksi, se on tappio kuntalaisille. Mutta ei heitetä kirvestä kaivoon, sanoi Luumäen kunnanjohtaja Terttu Heimala.

Heimala ja muut kuntapäättäjät olivat eilen kokoontuneet Parikkalaan Hotelli Lomahoviin Pienten kuntien kuntaseminaariin.

HALLITUKSEN tavoittelemien vahvojen peruskuntien pitäisi kyetä itse hoitamaan peruspalvelunsa, lukuunottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa.

Uuden kuntajaon mallina ministeriö esittelee Tilastokeskuksen pendelöintiin perustuvia työssäkäyntialueita, joita muodostuisi 38 kappaletta. Niiden ulkopuolelle jäisi 103 kuntaa, joten uudistus jättäisi Suomeen yhteensä 141 kuntaa.

Etelä-Karjalassa Lappeenrannan työssäkäyntialue imaisisi itseensä kaikki muut kunnat paitsi Suomenniemen ja Parikkalan.

-Korostan, että tämä ei ole valmisteltu kuntajakokartta, vaan se tulee vuodenvaihteessa. Eikä meillä ole ministeriössä valmiita karttoja tai salassa pidettäviä lukumääriä kunnista, toppuutteli hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtionvarainministeriöstä.

Valli-Lintu toivoo, etteivät kunnat löisi nyt kantoja lukkoon, vaan toivoi niiltä vapaata mieltä ja keskusteluja. Alueiden erilaisuuskin otetaan kuulemma huomioon.

KUNTAUUDISTUKSEN lähtökohtana on, että ihmisille taataan yhdenvertaiset palvelut, mutta samalla vähennetään kuntayhtymiä. Paras-hanke haudataan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirikin voi olla vaarassa hajota.

Lemin kunnankamreerin Pentti Pitkäsen mukaan uudistusesityksen voi todellakin ymmärtää siten, että Eksote hajotetaan.

-Se tuntuisi käsittämättömältä, kun sen muodostamiseen on uhrattu niin paljon rahaa ja työtä, sanoi Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja Eija Sinkko.

Suurkuntien ulkopuolelle jääneet joutuisivat soveltamaan palveluissa isäntäkuntamallia.

-Sitten pitäisi luovuttaa päätöksenteko Lappeenrantaan, sanoi Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkinen.

Luumäen kunnanhallituksen puheenjohtajan Hilkka Suoanttilan mukaan Eksote on edeltäkävijämalli, jolle pitäisi antaa toimintarauha ja katsoa sen tuloksia.

Kuntauudistuksen takana on osaltaan valtion talouden kestävyysvaje.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) on tarkoitus esitellä kuntarakenneuudistusta tänään perjantaina.

KUVATEKSTI

Anssi Kemppinen

Luumäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eija Sinkko ja kunnanjohtaja Terttu Heimala pitävät kuntauudistusta liian kiireellisenä.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen