Jäsenkunnat ajavat Eksotea palvelujen säästöleikkauksiin

Eksoten jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat tälle vuodelle 1,5 prosenttia, kun muissa kuntayhtymissä kasvu oli keskimäärin 3,6 prosenttia. Kuntien ensi vuoden osuuskattaus ei riitä nykyiseen palvelutarjontaan.

Jyrki Nuottimäki

ETELÄ-KARJALAN sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) säästää ja leikkaa palvelujaan ensi vuonna. Syynä on jäsenkuntien tiukka budjettiraami.

— Isoja muutoksia on tulossa. Pitäkää penkeistä kiinni, varoitteli puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) Eksoten valtuustoseminaarin osanottajia, joille piirin johto ja hallitus esittelivät perjantaina ensi vuoden talousnäkymiä sekä tulevaisuuden toimintaan liittyviä uudistuksia.

KUNTAJOHTAJAT ovat tarjonneet Eksotelle 2,5 prosentin kasvua maksuosuuksiin ensi vuonna. Se on vaatimaton luku, kun kuntien vastaavat maksuosuudet kasvoivat Suomessa jo tänä vuonna keskimäärin 3,4 prosenttia ja kuntayhtymissä 3,6 prosenttia. Ennen Eksotea nettokustannusten kasvuvauhti oli jopa yhdeksän prosentin luokkaa.

— Sisältyykö nyt tarjottuun kasvuprosenttiin viesti siitä, että saneeratkaa palvelut esitetylle tasolle? Onko viesti oikea? Itkonen kyseli.

Eksoten menojen kasvu jää tänä vuonna maltillisesti 2,7 prosenttiin.

Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat vain 1,5 prosenttia edellisvuodesta, joten alijäämä kasvaa edelleen 8,5 miljoonalla eurolla. Sitä on vuoden lopussa yhteensä 11,9 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan kuntien kanssa vielä neuvotellaan maksuosuuksista ja siitä, millä aikataululla alijäämiä ryhdytään lyhentämään.

EKSOTEN hallituksen puheenjohtajan Ilpo Hakulan (kok.) mielestä kunnat eivät ymmärrä vasta kaksi vuotta toimineen Eksoten palvelujen kehittämistarpeiden merkitystä.

— Suuri mahdollisuus hukataan alkumetreillä. Jos kunnissa pannaan jarrut päälle, Eksote joutuu leikkaamaan palvelujaan. Puhtaan talousnäkökulman sijasta pitäisi miettiä, miten palvelukokonaisuutta kehitetään fiksusti.

Vesterisenkään mielestä kustannustehokas ja järkevä palvelutoiminta ei synny siitä, että palveluja karsitaan.

Hakula ja Vesterinen toivovat laajaa poliittista keskustelua siitä, mikä on oikea talousraami, jolla riittäviä ja laadukkaita palveluja järjestään kuntalaisille.

— Nykyisellä rahoituspolitiikalla Eksote joutuu tekemään hallitsemattomia paniikkiratkaisuja. Se ole kenenkään etu, Vesterinen sanoo.

VALTUUSTO hyväksyi perjantaina myös tulevan strategian linjaukset.

Itkosen mukaan Eksote hakee kunnianhimoista toimintatapaa, jolla muokataan palvelurakennetta, määritellään uusia palvelutapoja ja uudistetaan toimitiloja.

— Toimintaa on pakko arvioida erittäin kriittisesti, mutta se johtuu myös toiminnallisista syistä, ei vain taloudesta.

Eksote haluaa irti kuntakohtaisesta ajattelusta. Tarkoitus on siirtyä alueellisen toimintatapaan, mikä merkitsee muutoksia palveluverkostossa. Myös tästä on hyvä käydä laajempaa keskustelua kunnissa, Itkonen toivoi.

Säästöesityksiä

Lauritsalan terveysasema siirtyy Armilaan saneerattaviin tiloihin.

Lappeenrantaan jäävät Armilan pääterveysasema, Sammonlahden ja Joutsenon terveysasemat.

Armilan osasto 5:n potilaat hoidetaan osastoilla 1,4 ja 6. Henkilöstö siirtyy sijaispooliin ja osaksi vanhustenpalveluja.

Lemin terveysaseman palvelut järjestetään kesällä kuukauden ajan Savitaipaleelta, Luumäeltä ja Sammonlahdesta.

Ylämaan terveysaseman toimintaa arvioidaan vuonna 2013.

Parikkalan päivystystä supistetaan.

Ensihoidon valmiutta vähennetään Rautjär

vellä ja Joutsenossa. Lappeenrannan

siirtokuljetusyksikön lähtövalmiutta muutetaan.

Erikoissairaanhoidon palvelut vähenevät muun muassa kirurgiassa ja lapsettomuushoidoissa.

Neuvolaverkko supistuu 13 neuvolasta 4:ään Lappeen alueella.

Lastensuojelun ostopalveluja leikataan.

Kehitysvammaisten palveluja ja työtoimintaa supistetaan.

Vanhusten uusia palveluasumisen paikkoja ei osteta lisää, vaikka tarve kasvaa.

Sijaisten määrä vähenee merkittävästi kaikissa toiminnoissa.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki