Yritysten yliopistoyhteistyö on yleisintä Etelä-Karjalassa

Jyrki Nuottimäki

ETELÄ-KARJALAN kauppakamarin jäsenyritykset pitävät vanhoja perusarvoja tärkeinä yrityksen sijoittumisen ja toimintaedellytysten kannalta. Niitä ovat hyvät liikenneyhteydet, sopivan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys sekä alueella oleva kasvukeskus.

Eteläkarjalaiset yritykset tukeutuvat muita alueita hanakammin yliopistojen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin.

Yritykset arvostavat aikaisempaa enemmän myös elämiseen laatuun liittyviä tekijöitä, kuten turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Se näkyy selvästi myös valtakunnallisena trendinä.

KAUPPAKAMARIN toimitusjohtaja Mika Peltonen pitää alueiden kilpailukykyä mitanneen tutkimuksen maakunnallisia tuloksia positiivisina.

— Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat tarjonneet etenkin perusteollisuudelle hyvän toimintaympäristön yhteistyölle, ja nyt tähän imuun näyttävät päässeen myös pienemmätkin yritykset.

Hieman yllättäen kilpailuetua tulee myös siitä, että Etelä-Karjala on yrityksille turvallinen ja viihtyisä paikka toimia.

YLLÄTTÄVÄÄ ei sen sijaan ole, että yritykset pitävät tärkeinä hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä.

Vastauksissa korostuvat Kuutostien jatkorakentaminen Lappeenrannan ja Taavetin välillä, itärajan liikenteen tehokkaampi läpäisykyky sekä kaksoisraiteen merkitys Imatran ja Luumäen välillä.

— Yritykset haluavat patistaa kuntia, maakuntaa ja alueen kansanedustajia edistämään tärkeitä liikennehankkeita.

Kyselyyn vastanneet yritykset ovat pääosin tyytyväisiä sopivan ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Vastanneista 70 prosenttia katsoo, ettei niillä ole ongelmia saada työvoimaa tällä hetkellä. Sen sijaan 19 prosentille rekrytointi tuottaa ongelmia, mikä tosin on selvästi pienempi osuus kuin valtakunnassa keskimäärin.

PYYHKEITÄKIN yrityksiltä tulee. Arvostelu kohdistuu julkisiin hankintoihin.

Maakunnan yrityksistä peräti 62 prosenttia kokee, ettei alueen yrityksiä huomioida riittävästi julkisissa hankinnoissa. Vain 11 prosenttia koki asian myönteisenä.

— Vaikka kilpailutuksessa ei voi suosia ketään, on syytä muistaa myös hankintastrategiaan kirjattu kriteeri, että hankitaan läheltä, Peltonen sanoo.

Hän arvelee hankintapalveluyhtiön kilpailuttaneen niin suuria hankintoja, etteivät alueen yritykset ole päässeet niihin mukaan.

— Hankintayhtiö tekee toki hyvää työtä siinä, että se kartoittaa aina myös alueen yritysten mahdollisuudet päästä mukaan kilpailutukseen. Vastauksissa voi näkyä sekin, että jotkut ovat ehkä hävinneet kilpailutuksessa.

MAAKUNNAN yritykset haluaisivat yhdistää kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Kannatusta saavat Imatran ja Lappeenrannan työssäkäyntialueisiin perustuvat kuntaliitosratkaisut.

Etelä-Karjalan lukuja

Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen ja miten alueiden kilpailukykyä pitäisi kehittää (Prosenttiosuudet väittämistä: Erittäin paljon—Paljon—Jonkin verran).

Liikenneyhteydet: 16—57—14.

Sopivan työvoiman saatavuus: 22—46—22.

Markkinoiden läheisyys: 16—49—16.

Yliopisto alueella: 22—33—22.

Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö: 14—41—32.

Alueella on kasvukeskus: 24—32—32.

Alueiden kilpailukyky -selvitys perustuu 1 280 yrityksen vastauksiin Keskuskauppakamarin 19 alueella. Etelä-Karjalassa kyselyyn vastasi 37 yritystä.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki