Jätevesien puhdistusvaihtoehdot tutkitaan vielä kertaalleen

Asiantuntijaryhmä tutkii uudelleen eri vaihtoehtoja käsitellä Lappeenrannan jätevedet. Kaupunginjohtaja Miettisen mukaan vaihtoehdot laskupaikaksi ovat edelleen Suur-Saimaa ja Vuoksi.

Heli Tiusanen

LAPPEENRANTA. Saimaa on noussut uudestaan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Lappeenrannan jätevesien laskupaikaksi. Vaihtoehtoja tutkii parhaillaan jätevesialan asiantuntijoista ja Lappeenrannan Energian johtajista koostuva ryhmä, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.

Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok) sanoo, että kaikki vaihtoehdot pitää tutkia uudelleen.

-Mihinkään pilottiin ei kuitenkaan lähdetä. Valittavan tekniikan käytöstä pitää olla kokemus, että se toimii varmasti.

Miettisen mukaan asia käsitellään kiireellisenä lokakuun aikana. Kaupungin pitää jättää ympäristölupahakemus ELY-keskukselle joulukuun loppuun mennessä.

JÄTEVESIEN puhdistamisen vaihtoehdot otettiin uudelleen esille sen jälkeen, kun Lappeenrannan teknillisen yliopiston asiantuntijat toivat esille näkemyksiään, sanoo Järvenpää.

Erotustekniikan keskuksen johtajan Vesa Karvosen mukaan tarpeeksi hyvin puhdistettujen jätevesien johtaminen Pien-Saimaaseen voisi jopa parantaa järven tilaa.

-Veden puhdistaminen maksaa sitä enemmän, mitä puhtaampi lopputulos on. Veden tulisi olla oleellisesti puhtaampaa kuin mitä ympäristöluvat edellyttävät, jolloin vaihtoehdot puhdistetun veden sijoituspaikaksi laajenisivat.

Seppo Miettinen ei suhtaudu asiaan yhtä myötämielisesti. Hänen mukaansa kaikki vaihtoehdot kartoitettiin aikoinaan.

-Silloin todettiin, että Pien-Saimaa on niin ahdas, että puhdistettuinakin jätevesien laskeminen sinne kuormittaisi järveä liikaa.

Karvonen puolestaan muistuttaa, että Etelä-Karjalan alueen teollisuuden jätevedet lasketaan puhdistettuina Saimaaseen.

-Teollisuuden ja yksityisten jätevesien puhdistamisessa käytettävät teknologiat eivät poikkea paljoakaan toisistaan.

VEDEN suodattamislaitoksen rakentamis- ja käyttökustannukset ovat arvoitus, sanoo membraani- ja polymeerikemian professori Mika Mänttäri. Hän arvelee, että 15 000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa puhdistava laitos maksaisi noin 15-20 miljoonaa euroa.

-Käyttökustannuksia aiheutuu siitä, että suodatuskalvoa joudutaan puhdistamaan ja uusimaan, huonoimmassa tapauksessa puolen vuoden välein. Nämä ovat asioita, joita on vaikea tietää ennakolta.

SUURIN ongelma jätevesien laskemisessa Saimaaseen on Karvosen mukaan psykologinen.

-Sanana jätevesi kuulostaa kauhealta. Kukapa haluaisi omaan mökkirantaan putken, josta tulee puhdistettua jätevettä?

Karvonen myöntää, että teknisten laitteiden käyttöön liittyy aina myös riski, vaikka laitteet voidaan rakentaa luotettaviksi.

-Tarvittaessa voidaan myös rakentaa varajärjestelmiä.

KUVATEKSTI

Sonja Kotoneva

Vesa Karvosen (oik.) mukaan yliopiston tehtävä on osallistua keskusteluun siitä, minkälaista teknologiaa jätevesien puhdistamisessa voidaan käyttää ja minkälaisia tuloksia saavuttaa. Mika Mänttäri arvioi, että tarvittava laitos maksaisi noin 15-20 miljoonaa euroa.

Ei kiveen kirjoitettu

Kymmenen pienryhmien kaupunginvaltuutettua teki valtuustoaloitteen jätevesiasian uudelleen käsittelystä.

Kaupunginvaltuuston vanha päätös voidaan palauttaa uudelleen käsittelyyn, jolloin valtuusto voi tehdä asiasta uuden päätöksen.

Kirjoittaja:
Heli Tiusanen