Tenho Tiilikainen
OPETUS- JA kulttuuriministeriön Saimaan ammattikorkeakouluun kohdistuva vaatimus prosessitekniikan koulutusohjelman lakkauttamisesta herättää tyrmistystä Etelä-Karjalan metsäteollisuusjättien pomoportaassa.
UPM:n Kaukaan ja Kymin tehdasintegraatin johtajan Juha Kääriäisen mielestä nyt on huono hetki viheltää peli poikki prosessitekniikan koulutuksessa.
-Olemme toivoneet ja tehneet työtä sen eteen, että prosessitekniikan tai biojalostuksen ammattikorkeakoulutasoista koulutusta annetaan myös jatkossa Etelä-Karjalassa, Kääriäinen sanoo.
Hänen mukaansa, vaikka metsäteollisuuden viime vuosien uutiset ovatkin olleet vähemmän positiivisia, niin tosiasia kuitenkin on, että ala on edelleen vahva ja säilyy vahvana Etelä-Karjalassa.
-Jo se, että prosessitekniikan teknikkokoulutus on loppunut, kasvattaa tarvetta ammattikorkeakoulun insinööreille, Kääriäinen sanoo.
STORA ENSON Imatran tehtaiden tuotantopäällikön ja va. paikallisjohtajan Ari-Pekka Määttäsen mukaan uuden työvoiman palkkaamisen tarve tulee lähivuosina väkisin eteen.
-Huono homma, jos ei ole mistä ottaa, Määttänen sanoo.
Molempien mielestä rekrytoinnissa on tietty etu, jos hakija on opiskellut samassa maakunnassa, josta paikkaa haetaan.
-Monet ovat olleet kesätöissä alueen laitoksissa. Yritys tuntee henkilön ja hakija yrityksen, Kääriäinen miettii.
SAIMAAN ammattikorkeakoulussa prosessitekniikkaa toista vuotta opiskellut lahtelainen Lilli Järveläinen oli kesätöissä Stora Enson Imatran tehtailla pituusleikkurilla.
-Viihdyin siellä ja olen viihtynyt opiskelujen parissa, Järveläinen sanoo.
Hänen sekä ruokolahtelaisen Miika Ikosen ja imatralaisen Teemu Anderssonin mukaan prosessitekniikan kohtalosta ehdittiin jo ennen leikkauslistan julkistamista kuiskutella käytävillä.
-Ei tämä nyt hirveä yllätys ollut, vaikka päätös on valitettava, kolmikko toteaa.
Kaikki ovat iloisia siitä, että jo opiskelunsa aloittaneet voivat jatkaa opintonsa loppuun Imatralla.
-Ja eiköhän alalta valmistumisen jälkeen töitäkin löydy. Tämä antaa mahdollisuudet suuntautua niin monelle sektorille, Andersson sanoo.
PROSESSITEKNIIKAN koulutuksen hakijamäärät sekä ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin että Etelä-Karjalan ammattiopiston prosessitekniikan perustutkintoon ovat alentuneet viime vuosien aikana.
Tämä kertoo Kääriäisen ja Määttäsen mukaan osaksi myös metsäteollisuuden yleisen arvostuksen laskusta. Ala ei ole voinut kehua seksikkyydellään.
-Emmekä voi edes laskea sen varaan, että saamme tarvitsemamme työvoiman ulkomailta. Kyllä työnjohtotehtävissä olevan pitää pystyä kommunikoimaan alaistensa kanssa suomeksi.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Lilli Järveläinen, Miika Ikonen ja Teemu Andersson valmistuvat prosessitekniikan koulutusohjelmasta insinööreiksi vuonna 2014 ja uskovat, että töitäkin on tuolloin tarjolla.