Anssi Kemppinen
PARIKKALA. Säveltäjä Pentti Tynkkynen on tekemässä pienoisoopperaa Koitsanlahden hovin elämästä.
-Luin aikoinaan Lempi Jääskeläisen Hovin vallat -kirjan, ja aihe on ollut aina mielessä, kun rupesin tekemään kansanoopperoita. Se olisi mitä parhain aihe, sanoo director musices Tynkkynen.
Säveltäjän mielessä välkkyvät talonpoikien kärsimykset ja raskaat päivätyöt, kartanon omistajat sekä piiskuupetäjäkin.
Säveltäminen ei jää haaveeksi, sillä Tynkkynen on luonut jo seitsemän kansanoopperaa. Parhaillaan kirkoissa esitetään hämeenkyröläisestä kansanperinteen tallentajasta Martti Myllyahosta kertovaa oopperaa, ja kolme vuotta sitten Imatrallekin syntyi Koskenhaltija-ooppera.
TYNKKYSEN ongelmana on nyt libreton tekijän puute. Hän on yrittänyt innostaa erityisesti paikallisia kirjoittajia tarttumaan työhön, mutta kukaan ei ole vielä ilmoittautunut halukkaaksi.
-Siinä pitäisi olla draaman kaari kultaisine leikkauksineen. Tarina, jossa on rakastavainen pari, sorrettu ihminen, yksi hullu ja yksi humalainen. Näistä aineksista tarina syntyy.
Tynkkynen ei sanojensa mukaan harrasta oopperoissaan klassisia kliseitä, missä huudetaan, että kuollaan vaikka ei kuollakaan.
-Tarina välittää taustoja ja tunnelmia. On aarioita ja kuorolauluja, mutta pääpaino on sanomassa.
Säveltäjän mukaan tekstin on hyvä olla ensin valmis. Sävel ja melodiat alkavat sitten soida tekstiin. Pituutta teoksella olisi reilu tunti.
KUORO on kansanoopperoissa keskeinen. Hämeenkyröläisoopperassa kuorolaisia on yli sata.
-Tarvitaan sekakuoro, jossa naiset ja miehet laulavat erikseen sekä yhdessä. Sitten pitää olla solistit. Musiikista voi vastata pieni pelimanniyhtyekin.
Tynkkysen mukaan esiintyjien haaliminen ei tuota vaikeuksia, sillä Punkaharjulla asuva Tynkkynen johtaa ja harjoittaa nytkin lähiseudun kuoroja. Hyviin solisteihin on verkostot.
Parikkalassa viime vuonna alkanut kuorotoiminta kuitenkin kuivui kiireisten kuorolaisten ajanpuutteeseen.
KANSANOOPPERA on suhteellisen uusi lajityyppi.
Tynkkysen mukaan ooppera-sana herättää tavallisissa ihmisissä vierastusta, mutta kansanoopperat ovat kaikkien tavoitettavissa ja lähestyttävissä eikä mene tavallisenkaan ihmisen ymmärryksen yli.
-Ei tietysti tarvitsisi puhua karvalakki- tai kansanoopperasta vaan oopperasta sinänsä, sillä näissä pienoisoopperoissa ovat kaikki musiikilliset ja esitykselliset osaset kohdallaan.
Jos libretto syntyy, Koitsanlahti-ooppera on tarkoitus esittää tietysti hovin pihapiirissä Parikkalassa. Rappioituvan Suomen ainoan lahjoitusmaakartanon omistaa nykyään Museovirasto.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Director musices Pentti Tynkkynen haluaa säveltää oopperan Koitsanlahden hovista. Hän etsii vielä libreton tekijää. Tynkkynen asuu nyt Punkaharjulla Vuoriniemen kirkon siivessä.
Director musices Pentti Tynkkynen
Syntynyt 30.9.1943 Sortavalassa.
Kanttori-urkurin tutkinto Sibelius-Akatemiasta vuonna 1968.
Kanttorina, musiikin opettajana ja kuoronjohtajana useissa paikoissa, muun muassa Joutsenon laulumiehissä.
Kymmeniä sävellyksiä pianolle, uruille ja kuoroille sekä pienoisoopperoita.
Lisäksi muun muassa arvosteluita, lehtipiirroksia ja musiikkipakinoita radioon.