Koivukeskuksen tukirahoista tulee Imatralle vielä jättilasku

Kouvolan hallinto-oikeus velvoitti Imatran maksamaan Koivukeskuksen avustusrahoja takaisin lähes 350?000 euroa. Etelä-Karjalan liittoa johdettiin harhaan.

Tenho Tiilikainen

KOUVOLAN hallinto-oikeuden mielestä Imatran kaupunki antoi Koivukeskuksen tukirahahakemuksessa virheellistä ja puutteellista tietoa puunhankinnan tilasta. Hallinto-oikeus ratkaisi Etelä-Karjalan liiton ja Imatran kaupungin hallintoriidan tukirahojen palauttamisesta liiton eduksi.

Hallinto-oikeuden ”joululahja” Imatralle maksaa vajaat 350 000 euroa. Summa koostuu Koivukeskuksen toiminnan tukemiseksi myönnetystä ja Imatran seudun osakeyhtiön osuuspääoman korotukseen käytetystä hankeavustuksesta (259 454 euroa) ja runsaan 85 000 euron korkolaskusta.

Maksajiksi joutuvat myös Ruokolahden ja Rautjärven kunnat, jotka olivat hankkeissa mukana Imatran seudun kehitysyhtiön kautta.

Imatran kaupunki sai vuosina 2002 ja 2003 EU-rahoitteista avustusta Imatran seudun kehitysyhtiön osakepääoman korottamiseen Koivukeskus-hankkeen varjolla.

ETELÄ-KARJALAN liitto vaati Imatran kaupunkia keväällä 2008 maksamaan kaupungin liiton mielestä perusteetta saamat avustukset takaisin. Kaupunki ei maksuun suostunut.

Asia kävi Kouvolan hallinto-oikeudessa, joka jätti Imatran oikaisuvaatimuksen kesän 2010 päätöksellä tutkimatta. Etelä-Karjalan liitto vei maksukiistan hallinto-oikeuteen hallintoriitana lokakuussa 2010.

HALLINTORIIDAN peruskysymyksenä on ollut se, saiko Etelä-Karjalan liitto Imatran kaupungilta avustusten hakemisen yhteydessä riittävää ja oikeaa tietoa.

Tärkeimmäksi yksittäiseksi kysymykseksi nousi Koivukeskuksen (nykyisin Puntalan teollisuusalue) alueella toimintansa aloittaneiden saha-alan yrittäjien puuhuollon varmistaminen. Hallinto-oikeuden mielestä avustushakemuksen yhteydessä annettu tieto koivuraaka-aineen turvaavasta sopimuksesta oli ollut virheellinen ja harhaanjohtava.

Imatran kehitysyhtiön silloinen toimitusjohtaja Pekka Ruotsalainen markkinoi puuhuoltoa niin, että siitä oli sopimus Stora Enson kanssa. Loppujen lopuksi kyse oli vain aiesopimuksesta, joka ei velvoittanut Stora Ensoa mihinkään ja aiesopimuskin päättyi vuoden 2003 lopussa.

Siihen mennessä jo suuri osa Koivukeskuksen yrittäjistä oli osin puuhuollon vaikeuksien vuoksi ajautunut suuriin taloudellisiin ongelmiin.

RUOKOLAHDEN kunnalle suurin toivein pykätystä Koivukeskuksesta tuli myös raju lasku. Kunnan investoinnit Koivukeskuksen maaperään, kunnallistekniikkaan ja tuotantorakennuksiin yli kahdeksan miljoonaa euroa, enemmän kuin viime vuosina toteutettuun koulukeskuksen saneeraukseen ja liikuntahallin rakentamiseen yhteensä.

Tänä päivänä Koivukeskuksen alueella puun jatkojalostaminen on keskittynyt lähinnä energiapuun hakettamiseen.

KUVATEKSTI

Pekka Hölkki

Koivukeskusta rakennettiin vuosituhannen alkuvuosina suurella tohinalla, suurin odotuksiin ja runsain verorahoin.

Tästä on kyse

Etelä-Karjalan liitto antoi kiistellyt Koivukeskus-tuet vuosina 2002-2003.

Liitto päätti vuonna 2008 vajaat 350?000 euron takaisinperinnästä. Kaikkiaan tukia maksettiin 760 000 euroa.

Takaisinperintää perusteltiin Imatran antamilla harhaanjohtavilla tiedoilla koivun saatavuudesta. Koivukeskus-hanke meni myttyyn suurelta osin siksi, ettei tarjolla ollut tarpeeksi koivua.

Imatra valitti perintäpäätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeus päätti vuonna 2010, että se ei ota asiaa tutkittavakseen maakuntaliiton virheellisen toiminnan vuoksi.

Liitto teki asianmukaisen ja valituskelpoisen päätöksen takaisinperinnästä 2010 syksyllä. Imatra riitautti laskun hallinto-oikeudessa.

Lähde: Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen arkistot

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen